Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on ollut tänä vuonna jo 26 liikennekuolemaa. Määrässä on kasvua viime vuoteen, jolloin liikennekuolemia oli koko vuonna yhteensä 26. Aiempina vuosina liikennekuolemia on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella ollut huomattavasti vähemmän.
– Alustavasti on arvioitu, että joka kolmannessa olisi ainakin osasyynä ajoterveys, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kirjoittaa tämänvuotisista liikennekuolemista Twitterissä.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on tänä vuonna ollut 15 liikennekuolemaa.
– Epävirallinen arvio on, että näistä neljässä kolarissa (viidessä kuolemassa) ainakin osasyynä on ajoterveys, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen liikenne- ja valvontasektorin komisario Ilkka Kantola kertoo.
Liikennekuolemiin lasketaan kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet ja kevyen liikenteen onnettomuudet. Liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien tutkimissa, kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa kuoli koko Suomessa vuonna 2018 yhteensä 246 ihmistä, kerrotaan Onnettomuustietoinstituutin vuosiraportissa.
Raportin mukaan vuonna 2018 kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuljettajan tilaan liittyvä taustariski, kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä oli mukana peräti 73 prosentissa onnettomuuksista. Sairaskohtaus ja tietoisesti aiheutettu törmäys olivat virheellisen ohjausliikkeen ohella moottoriajoneuvo-onnettomuuksien tyypillisimmät yksittäiset välittömät riskitekijät.
Tutkijalautakuntien vuonna 2018 tutkimissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa pääaiheuttajana olleista kuljettajista rattijuoppoja oli 32 eli 18 prosenttia.
Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jari Kaikon mukaan Helsingissä on tänä vuonna tapahtunut viisi liikennekuolemaa.
– Helsingissä on varsin vähän liikennekuolemia moneen muuhun alueeseen verrattuna. Johtopäätösten vetäminen pienestä määrästä voi johtaa harhaan, Kaikko sanoo viitaten ajoterveyssyiden osuuteen kyseisissä liikennekuolemissa.
Ajoterveyteen vaikuttaa omalta osaltaan ikääntyminen.
– Helsingissä, kuten yleisesti poliisissa tunnistetaan kuljettajien ikääntymisen haasteet. Kun ikää tulee, niin todennäköisyys erilaisille terveyteen liittyville haasteille kasvaa. Kuljettajien ajo-oikeuteen liittyvät määrävuotiset terveystarkastukset ovat osa ajoterveyden seurantaa. Samoin, jos tien päällä syntyy epäilys riittämättömästä ajoterveydestä, niin kuljettaja määrätään lääkärintarkastukseen, Kaikko kertoo.
– Kansakunnan ikäpyramidi seisoo kärjellään, joten aihe tulee pysymään tärkeänä vielä pitkään, hän jatkaa.
Poliisihallituksen ylitarkastaja Iina Hyvärisen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat avainasemassa ajoterveyden arvioimisessa.
– Ikä ei sinällään ole peruste ajo-oikeuteen puuttumiselle, mutta korkeaan ikään saattaa kuitenkin liittyä haasteita ajo-oikeuden haltijan terveydentilan näkökulmasta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulisi muistaa ottaa huomioon myös ajoterveysasiat jokaisella potilaskäynnillä, Hyvärinen toteaa.
Ajokorttilain mukaan lääkärin on ilmoitettava poliisille salassapitovelvollisuuden estämättä, jos hän toteaa, ettei ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija enää täytä ajokorttilain mukaisia terveysvaatimuksia jatkuvan päihteiden käytön tai terveydentilan muun kuin tilapäisesti tapahtuneen heikentymisen takia.
– On tärkeää, että lääkärit muistavat tehdä ilmoituksen poliisille lain edellyttämissä tilanteissa. Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos hän ei enää täytä ajokorttiluvan terveysvaatimuksia. Ajokielto on tällöin toistaiseksi voimassa oleva. Poliisi tekee päätökset ajokiellosta lääkärin ilmoituksen perusteella.
Lisäksi ajokorttilain perusteella sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla on oikeus ilmoittaa poliisille, ettei ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija enää täytä säädettyjä terveysvaatimuksia jatkuvan päihteiden käytön takia.
– Kuljettaja on lain mukaan aina vastuussa omasta ajoterveydestään ja jos edellytykset ajoneuvon kuljettamiseen puuttuvat, ei ajoneuvoa saa kuljettaa. Tieliikennelain mukaan ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset, Hyvärinen jatkaa.