Halla-aho: Rivipoliisit kertovat aivan toisenlaisesta todellisuudesta kuin viralliset tiedotteet – Näin poliitikot kommentoivat jengiväkivaltaa

Katuväkivalta puhuttaa. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan ongelmia on enemmän kuin virallisissa lausunnoissa annetaan ymmärtää. Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo näkee, että nykyisellä puhetavalla syrjäytetään nuoria entisestään yhteiskunnasta. Arkisto / Toni Forssell
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Julkisuudessa on viime viikosta lähtien puitu sitä, onko ”Suomi Ruotsin tiellä”, eli muotoutuuko Helsinkiinkin lähiöitä, jonne poliisi ei maahanmuuttotaustaisen jengiväkivallan vuoksi enää uskalla mennä kuin mellakkasuojissa.

Perussuomalaisten helsinkiläinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi asiaa sarkastisesti aiemmin twiitaten, että ”maahanmuutto ei Suomessa ole koskaan ongelma, koska tilanne ei koskaan ole meillä yhtä huono kuin Ruotsissa samaan aikaan”.

– Sen sijaan olemme jatkuvasti siellä, missä Ruotsi oli 10 vuotta aiemmin, Halla-aho vertasi.

Komisario Katja Nissinen Helsingin poliisin ennalta ehkäisevästä työstä kiisti katujengien olemassaolon Helsingin Uutisille (HU 14.–15.11.).

Helsingin poliisi oikoo rajuja väitteitä pelkoa herättävistä katujengeistä – "Mukana saattaa olla tavallisia nuoria"

Jussi Halla-aho kertoo HU:lle saaneensa tavallisilta rivipoliiseilta kentältä paljon yhteydenottoja, joissa kerrotaan toisenlaisesta todellisuudesta kuin poliisin edustajat lausuvat julkisuuteen.

– Mitä korkeammalla hierarkiassa nämä "puhuvat päät" ovat, sitä riippuvaisempia he ovat Ohisalon suosiosta, Halla-aho sanoo.

– Olen saanut yhteydenottoja poliiseilta vuosikausia, niin kauan kuin olen ollut kansanedustajana. Viesti on se, että ongelma pahenee tasaisesti maahanmuuton mukana ja ilmiöt ovat samantyyppisiä kuin muualla Euroopassa.

– Ghettoutuminen alkaa taloyhtiötasolta, etenee siitä korttelitasolle ja edelleen kaupunginosatasolle, Halla-aho jatkaa.

– Kotouttaminen on myös epäonnistunut täysin. Kun annetaan mahdollisuus elää tekemättä mitään, niin että tuet juoksee ja tulkkipalvelut pelaavat, niin eihän siinä ole tarvetta kotoutua, Halla-aho tokaisee.

– Samalla vähemmistöryhmät itse näyttäytyvät julkisuudessa tavalla, joka ei ainakaan ennakkoluuloja tai käsityksiä heistä vähennä.

Hänen mukaansa on käsittämätöntä, että kotouttamiseen laitetaan isoja määriä rahaa vaatimatta konkreettisia tuloksia.

– Kaikenlaisia toimenpiteitä kohdistetaan, vaikka niiden seurauksena työttömyys ja tukiriippuvuus eivät vähene. Muualla yhtä tehottomasta työstä saisi potkut, hän sivaltaa.

Osa vasemmiston ja vihreiden poliitikoista katsoo, että julkinen keskustelu on liian negatiivissävytteistä ja leimaa ja syrjäyttää nuoria entisestään.

– Surullista, että yhden uutisjutun takia moni nuori katsoo taas alaspäin, toivoo ettei kukaan kiinnitä huomiota, ettei huuda. Helsinkiläisistä nuorista viidenneksellä on juuret Suomen ulkopuolella. Kaukana tuntuu olevan se päivä, jolloin he ovat ensisijaisesti helsinkiläisiä, pohdiskeli apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) päivityksessään Hesarin jutun jälkeen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja valtuutettu Veronika Honkasalo kertoi olevansa turhautunut median tapaan käsitellä nuorisorikollisuutta.

– Kaikkein surullisinta tässä on se, että median steoreotyyppiset ja etnistävät tavat käsitellä vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, valuvat suoraan nuorten arkeen ja ruokkivat arkipäivän rasismia. Siksi nuoriin liittyviä yhteiskunnallisia ongelmia pitäisi pystyä käsittelemään eettisesti kestävällä tavalla. Jos siis aidosti halutaan, että ongelmiin päästään puuttumaan aikaisempaa paremmin, Honkasalo totesi Facebookissa.

Helsinkiläinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) muistuttaa, että moniammatillinen Ankkuritoiminta on tuonut konkreettisia tuloksia nuorisorikollisuuden vähentämisessä. Kai Skyttä

Jo satoja tehnyt Migrille koronahakemuksen – "Olemme myöntäneet tilapäisiä oleskelulupia, jotta oleskelu ei ole muuttunut laittomaksi"

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) puolestaan korosti, että asuinalueiden eriytymistä pitää ehkäistä niin monipuolisella asuntotarjonnalla kuin laadukkailla julkisilla palveluilla.

– Pidetään huolta, että esimerkiksi nuorisotilat, koulut, kirjastot ja terveysasemat ovat laadukkaita kaikkialla kaupungissa, Ohisalo twiittasi ja kertoi, että jengiytymiskehitystä tullaan käsittelemään Turvallinen Helsinki -yhteistyöverkostossa, jossa mukana ovat niin poliisi, kaupunki, seurakunta, yliopisto kuin monia muita järjestötoimijoita ja viranomaisia.

Ohisalon mukaan koronakriisi on kärjistänyt nuorten vaikeuksia.

– Poikkeuksellisina aikoina kohtaamisten varmistaminen on erityisen tärkeää. Tästä työstä hieno esimerkki on Ankkuritoiminta, jossa poliisi tekee yhteistyötä sosiaalitoimen, terveystoimen, nuorisotoimen ja myös oppilaitosten kanssa.

– Helsingissä ankkuritiimi on käsitellyt noin 1000 nuorten tapausta vuodessa. Arvioiden mukaan asiakaskunnasta noin 75 % on hyötynyt palveluista siten, että he ovat luopuneet rikosten tekemisestä, Ohisalo muistuttaa Twitterissä.

Yle: Vankiloissa on käynnissä valtataistelu – rikollisryhmät päässeet vankien joukossa niskan päälle

Paperittomista koitui Helsingille viime vuonna yli 2 miljoonan euron lasku – Kaupunki: "Kustannusten seuranta on muuttunut"

Läheskään kaikilla nuorilla ei Helsingissä ole pääsyä nettiin – "Tämä syrjäyttää heidät jo peruskoulussa"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut