Terveys: Kaupunki palkkaisi hoitoalan väkeä, mutta työvoimaa ei ole.
Sosiaali- ja terveysalan hoitajaresurssit ovat nyt Helsingissä tiukoilla: esimerkiksi lähihoitajista on yhä enemmän pulaa.
Koronaepidemian aikana heistä ja sairaanhoitajista on kysyntää tarjontaa enemmän.
– Meillä on valmiudet rekrytoida useita kymmeniä lähihoitajia, mutta ongelma on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ei ole noin vain saatavissa mistään lisää, kertoo Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen.
Hoitajapula on tuttu ongelma myös Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtajalle Silja Paavolalle. Hän sanoo, että hoitoalalle hakeutumisen halukkuutta on vähentänyt etenkin koronakriisi ja sen seuraukset.
– Helsingissä tilanne on kuitenkin pahempi yksityisellä puolella kuin kaupungin hoivatyössä. Jos esimerkiksi vanhusten hoitopaikoissa työ olisi nykyistä suunnitelmallisempaa ja esimiehet arvostaisivat työtä, silloin alan vaihtuvuuskin olisi paljon vähäisempää, Paavola muistuttaa.
Paavolan mukaan tilannetta voisi parantaa se, että Helsingin kaupunki käyttäisi esimerkiksi rekrytointirahaa nykyistä enemmän.
Pisimmät jonot ovat silmäsairauksien kohdalla.
Koronavuosi on myllännyt monen helsinkiläisen perheen arjen kokonaan uusille urille. Etätyöt ja irtisanomiset kiristävät hermoja varsinkin nillä, jotka viettävät päivänsä neljän seinän sisällä.
Hankala tilanne ei kuitenkaan vielä ole lauennut kaupungissa käsiin.
– Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat näkyvät Helsingissä viiveellä. Tämän vuoden koronakriisin saldo nähdään vasta vuoden tai kahden kuluessa, kun pitkäaikaisvaikutukset tulevat esiin, Jolkkonen mainitsee.
– Hyvin paljon riippuu siitä, mihin suuntaan koronatilanne lähitulevaisuudessa kehittyy.
Huostaanottojen määrä on Helsingissä kasvanut kuluvana vuonna jonkin verran, mutta vielä tilanne ei ole hälyttävä.
– Vastaanotto- ja arviointilaitosten paikoille sen sijaan on nyt Helsingissä suuri tarve. Perheiden kokema pahoinvointi näkyy etenkin nuorten kohdalla, Jolkkonen kertoo.
– Samoin nuorten sijoitukset ovat entistä pitkäaikaisempia.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hoitojonoja lyhennetään nyt tarmokkaasti.
Yli puoli vuotta hoitotakuujonossa olleita oli enimmillään lähes viisituhatta (HU 18.10), kun normaaliaikana näiden jonopotilaiden määrä on vain tuhatkunta.
– Nyt hoitojonossa on noin 3 800 potilasta, kertoo Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
– Viimeisen kahden kuukauden aikana olemme onneksi saaneet leikattua jonoja noin viidenneksellä. Se on vaatinut kovaa työtä ja venymistä. Jonkin verran olemme hankkineet myös ostopalveluita muista sairaanhoitopiireistä.
Mäkijärvi arvioi, että Husin hoitojonot voitaisiin vuodenvaihteeseen mennessä vielä puolittaa. Se kuitenkin vaatii sitä, että koronatilanne pysyy rauhallisena.
– Pisimmät jonot ovat silmäsairauksien kohdalla. Näistä potilaista on kuuden kuukauden jonossa yli 2 000. Kaikki kiireelliset tapaukset on kuitenkin pystytty hoitamaan.
– Seuraavaksi pisimmät jonot meillä on korva-, nenä- ja kurkkupotilaiden kohdalla, Markku Mäkijärvi laskee.
