Korona kutistaa iäkkäiden elinpiiriä – Antti, 72: "Kaupassa sanoo kerran päivässä moi ja kiitos"
2
Antti Harjulan, 72, liikuntaan koronalla ei ole ollut vaikutuksia. Päivittäisten lenkkien lisäksi Harjula osallistuu viikoittain keskusteluryhmään Roihuvuoren seniorikeskuksessa. Sanna Jompero-Lahokoski
Ikäihmiset: Koronan vaikutuksia ikäihmisten liikkumiseen ei vielä tiedetä. Liikkumiserot saattavat kasvaa entisestään.
Sanna Jompero-Lahokoski
Roihuvuoren seniorikeskuksessa korona lopetti keväällä kaikki ohjatut liikuntaryhmät. Ne ovat edelleen tauolla. Myös avokuntosali suljettiin ulkopuolisilta.
Korona-aika on vaikuttanut ikäihmisten liikkumiseen, mutta sen todellisia vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Seniorikeskuksen Pilke-ryhmässä kerran viikossa käyvän Antti Harjulan, 72, askel on kevyt. Itäkeskuksessa asuvan Harjulan liikuntatottumuksiin koronalle ei ole ollut vaikutusta.
– Liikunnan määrä on pysynyt samana. Kävelen joka päivä viisi kilometriä eli käyn lenkillä aamulla ja illalla.
Yksin asuva Harjula kävelee kerran viikossa myös Roihuvuoren seniorikeskukseen, jossa alkoi kesällä muutaman kuukauden koronatauon jälkeen kokoontua viiden hengen keskusteluryhmä, jossa vaihdetaan kuulumisia, pelataan ja kuunnellaan välillä musiikkia. Toiminta käynnistettiin seniorikeskuksen kartoittamien tukipuheluiden perusteella ja se on yksi kotona asuvien akviointi- ja tukimuoto.
– Ei tästä muuten mitään tulisi, koska yksin asuvalla keskustelut ovat näinä aikoina muutenkin aika vähissä. Kaupassa sanoo kerran päivässä moi ja kiitos, Harjula toteaa.
Seniorikeskus on järjestänyt korona-aikaan kotihoidon asiakkaille myös liikuntatunteja etänä.
– Joogaa, astangaa, venyttelyä. Se on ollut todella tarpeellista ja olemme näin pystyneet tukemaan ihmisten liikkumista, toteaa vastaava ohjaaja Veera Sillanpää.
Ikäihmisten liikunnan määrää tai sen puutetta koronan aikana ei tarkalleen vielä tiedetä, sillä ihmisiä ei ole päästy vielä isosti jututtamaan. Monet paikat, kuten palvelukeskukset ovat edelleen kiinni.
– Emme tarkalleen vielä tiedä, miten se näkyy. Tämä on iso haaste. Kun palvelut avautuvat täysmittaisesti, intensiivisen kuntoutuksen tarve saattaa lisääntyä, toteaa Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden johtaja Seija Meripaasi.
Palvelukeskukset ovat kiinni ainakin vuoden loppuun, mutta päivätoiminta pystyttiin aloittamaan pienimuotoisesti jo marraskuun alussa.
– Päivätoiminnassa olemme havainneet, että asiakkaiden toimintakyky on pysynyt miltei ennallaan ja liikunta ei olisi merkittävästi vähentynyt, Meripaasi toteaa asukkaiden haastatteluiden perusteella.
Helsingin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen varoo tekemästä johtopäätöksiä siitä, minkälaisia vaikutuksia epidemialla on ikäihmisten liikkumiseen ollut.
– Toistaiseksi tehdyt kyselyt osoittavat, että korona on vaikuttanut liikkumiseen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Ikäihmisten elämäntilanteet vaihtelevat paljon.
Paajanen viittaa syksyllä julkaistuun valtion liikuntaneuvoston julkaisuun, johon haastateltiin ikäihmisiä. Julkaisun mukaan iäkkäiden liikkuminen vähentyi ennakkoon arvioitua vähemmän. Suurin osa ylläpiti tai jopa lisäsi liikkumista.
Hyötyliikunta, kotona tapahtuva liikunta ja kävely lisääntyivät tai pysyivät ennallaan. Iäkkäiden elinpiiri kuitenkin supistui.
Tutkimusten haasteena on tavoittaa myös vähiten liikkuvat.
– Moni tutkija on sanonut, että koronan negatiivisin vaikutus on se, että liikkumiserot kasvavat entisestään.
Helsingin liikkumisohjelmassa ikäihmisiä on kannustettu lihasvoimien harjoittamiseen, omatoimiseen venyttelyyn ja ulkoiluun sosiaalisia kontakteja välttäen.
– Helsinki-kanavalle tehtiin ikäihmisille soveltuvaa liikkumista. Puistoihin on lisätty ja tullaan lisäämään penkkejä, kauppakasseihin painatettiin kotivoimisteluohjeita. Erityisesti etä-muotoiset toiminnot lisääntyivät paljon, Paajanen luettelee.
Ongelmaksi on koettu, miten kotona asuvia ikäihmisiä tavoitetaan.
– Kaikki eivät ole sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Tiedostamme sen, että liikkumisen poisjääminen näkyy nopeasti. Jos jäädään kuukausiksi kotiin, seuraukset näkyvät niin fyysisessä toimintakyvyssä kuin mielen hyvinvoinnissa, Paajanen pohtii.
2
