Helsinki suunnittelee rakentavansa uusia liikennevalottomia raitiovaunupysäkkien ylityspaikkoja, joiden kohdalla jalankulkija väistää ratikkaa.
Jalankulkija saa siis jatkossa ylittää raitiovaunukiskot tietyissä paikoissa, vaikka suojatietä ei olisi.
– Kyllä. Sitä tämä uusi käytäntö merkitsee. On todettu, että suojatie ei ole tarkoituksenmukainen joka paikkaan ja on joissain tilanteissa jopa vaarallinen ratkaisu, toteaa liikenneinsinööri Anton Silvo kaupunkiympäristön toimialalta.
Erikoiselta kuulostavien muutosten tarkoitus on lisätä jalankulkijoiden turvallisuutta ja nopeuttaa ratikoiden kulkua nykyisestä 14 kilometristä 17 kilometriin tunnissa, kun pysähdysten määrä vähenee. Samalla ratikkapysäkkien määrää vähennetään.
– Perusajatus on se, että siinä missä nyt on suojatie ratikkakiskojen yli, ei merkittäisi sitä jatkossa. Se jo yksistään riittää viestimään jalankulkijalle väistämisvelvollisuuden suorittamista, Silvo muotoilee.
Pysäkeille suunnitellaan myös ratikoista varoittavia merkkejä.
Suojatie voi antaa valheellisen suojan tunteen.
Lain mukaan raitiovaunun tulee väistää suojatien ylittävää jalankulkijaa. Kun suojatietä ei ole, poistuu myös väistämisvelvollisuus.
Eikö muutos lisää onnettomuusriskiä?
– Sen pitäisi vähentää sitä. Tarkoitus on selkeyttää jalankulkijoiden ja ratikoiden kohtaamisia. Tämä ei tietenkään poista sitä, ettei ratikoiden pitäisi väistää, jos jalankulkija tulee eteen, Silvo tarkentaa.
Monilla ihmisillä on Silvon mukaan taipumus väistää ratikkaa myös suojatiellä.
– Näin muutokset saisivat lainmukaisen väistämisvelvollisuuden vastaamaan myös vallitsevaa käytäntöä, mikä lisää ennakoitavuutta.
Poliisin tietoon tulleista jalankulkijoiden henkilövahingoista noin 60 prosenttia tapahtuu suojatiellä.
– Paikat tullaan miettimään tarkkaan, mutta lähtökohtaisestihan suojatie ei tuo jalankulkijalle turvaa. Suojatie voi antaa jopa valheellisen suojan tunteen. Kaikkihan riippuu siitä, noudattaako kuljettaja sääntöjä vai ei, perustelee liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä.
Toimenpiteet ovat osa vuonna 2018 hyväksytyn raitioliikenteen kehittämisohjelman toimeenpanoa.
Tunnetuin jo toteutettu paikka on Stockmannin edustalla Aleksanterinkadulla, jossa jalankulkijoilla ei ole erillistä suojatietä, mutta kadun saa silti ylittää – väistämällä ratikoita.
Toinen, tyypillisempi esimerkki on jo toteutettu Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun risteykseen, jossa ratikkakiskot sijaitsevat kadun keskellä. Kiskojen molemmin puolin on rakennettu jalankulkijoille niin sanotut odotussaarekkeet, eikä suojateitä kiskojen välissä ole.
Mäkelänkadun ratikkapysäkillä sattui viime sunnuntai-iltana alle 15-vuotiaan nuoren kuolemaan johtanut onnettomuus. Onnettomuuspaikan kohdalla oli liikennevalot ja suojatie.
Yli-Seppälän mukaan onnettomuus on aiheuttanut keskustelua, mutta ei ainakaan vielä ole johtanut toimenpiteisiin.
– Odotamme että saamme asiasta tarkempaa tietoa. Vielä emme tarkalleen edes tiedä, mitä tilanteessa on tapahtunut. Riskit liikennevalo-ohjatuillakin suojateillä ovat meillä tiedossa. Jos auto tai raitiovaunu menee päin punaisia, siitä aiheutuu riski.
2
