Koeympäristönä kaupunginosa – Kalasatama saa huomiota myös maailmalla, mutta voidaanko älyratkaisuja tuoda vanhoillekin alueille?

Kalasatama on neitseellisen uusi kaupunginosa, jonne on ollut helppo rakentaa pohja älykaupunkia edistäville kokeiluille.
Näin aluetta kuvailee Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmajohtaja Kerkko Vanhanen Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingistä.
Kalasatama onkin ollut koekaniini erilaisissa projektiluonteisissa kokeiluissa, jotka edistävät tekoälyä hyödyntävien digipalveluiden kasvua ja kehittävät kaupungille ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

Asuinalueella on esimerkiksi päässyt kulkemaan automatisoidulla sähköbussilla tai pystynyt tilaamaan robottilähetillä ruokaa kauppakeskus Redistä sen kupeessa sijaitseviin tornitaloihin.
Kaupunginosa on pystytty rakentamaan osittain tiiviiksi jätteiden putkikeräysjärjestelmän avulla, joka kuljettaa roskat Redin alapuolella sijaitsevaan maanalaiseen jäteasemahalliin roskalavoille.
Pyrimme tuomaan uusia ratkaisuja myös muihin kaupunginosiin.
Kalasatamassa on esimerkkejä ryhmärakentamisesta, jossa asukkaat pääsevät itse suunnittelemaan tulevan asuinrakennuksen ominaisuuksia yhdessä rakennuttajan ja konsultin avulla.
Yksi esimerkki on Sumppi-nimellä kulkeva hanke, jossa asukkaat muun muassa halusivat asuntonsa lämmitettävän maakaasulla ja luoda yhteisöllisiä tiloja, kuten yhteiskeittiön, hyvät saunatilat, askarteluhuoneen ja katolta löytyvän puutarha- ja oleskelualueen.
– Totesimme, että lämpimän veden mukana menee energiaa viemäristä hukkaan. Meillä on lämmöntalteenottolaite, joka ottaa jätevedestä lämmön talteen. Meillä on pikkasen aurinkopaneeleita katolla, mutta ei ole tarkkaa tietoa, paljonko ne tuottavat. Meillä on myös imujätejärjestelmä, kertoo Sumpissa asuva Susanne Vatanen muista kestävää kehitystä edistävistä ratkaisuista.
Kalasataman ratkaisut saivat mediahuomiota maailmalla, kun The New York Times kirjoitti lokakuussa alueen ilmastoa ja älykaupungia edistävistä toimista ja kokeiluista. Miten tällainen uuden asuinalueen kokeilunhaluisuus toimisi vanhemmilla seuduilla, joissa infrastruktuurin pohja ei ole yhtä vahva ja joustava digitaalisuuden kehitykselle?
– Pyrimme tuomaan uusia ratkaisuja myös muihin kaupunginosiin. Esimerkiksi tyhjillään olevia tiloja tutkitaan, miten niistä voisi muokata yhteistiloja. Myös erilaisia valaistusmahdollisuuksia, joissa pystytään muuttamaan valon voimakkuutta ja väriä, tuodaan alueille. Parhaimmillaan ne parantavat viihtyvyyttä ja turvallisuutta, Vanhanen selventää.
Osittain kokeilut vaativat myös muutoksia asenneilmapiirissä etenkin digitaalisuutta kohtaan. Vanhanen kertoo, että luotto tekoälyyn ja uusiin digi-innovaatioihin vie aikaa.
– Suomessa digitaalisuus halutaan valjastaa osaksi arkea ja sen helpottamista. Emme toimi samalla tavalla kuin vaikka Kiinassa, jossa joka kulmassa on valvontakamera ja tarkkaillaan kansalaisia, Vanhanen toteaa.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.