Tulevaisuudessa ympäristönhoidon avuksi voidaan valjastaa drone. Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki kokeili yhdessä liikelaitos Staran ja pelastuslaitoksen kanssa, miten drone taipuisi esimerkiksi vieraslajien tunnistukseen ympäristöstä tai myrskytuhojen paikantamiseen ja hoitamiseen.
Jokainen kokeilu toi uusia oppeja dronesta. Positiivisia skenaarioita on kuitenkin jo luotu 5G-verkkoa käyttävälle ja 360 astetta 8K-resoluutiolla kuvaavan dronen tulevaisuudelle.
Drone toimii sähköllä ja se mahdollistaa ympäristön reaaliaikaisen katselun useasta eri kohteesta käsin. Samaan aikaan kuvamateriaali tallentuu esimerkiksi pilvipalveluun ja näin tehostaa tiedonkulkua. Vielä toistaiseksi lennokki vaatii ihmisen sen kuljettamiseen ja ohjaamiseen.
– Jos pystyisimme vielä joskus automatisoimaan lennot, se olisi hyvä. Kenenkään ei tarvitsisi viedä dronea paikanpäälle, Staran kehityspäällikkö Paavo Lehmonen sanoo.
Tarkkoja säästölukuja niin ympäristön, resurssien kuin taloudenkin suhteen ei Lehmonen kuin myöskään projektipäällikkönä Forum Virium Helsingin Drone-as-a-service -hankkeessa toimiva Heidi Heinonen pysty vielä antamaan, sillä projekti on vielä kesken. Maalaisjärjellä ajateltuna säästöä kuitenkin tulisi.
– Helsingin kaupungilla on 300 saarta ja 130 kilometriä rannikkoa. Kokeilimme löytää haitallista vieraslajia kurtturuusua dronen avulla. Jos joku lähtisi sinne jalan tai veneellä kartoittamaan vieraslajia, josta pitäisi päästä eroon, niin siinä olisi jo työnsarkaa. Säästöpotentiaali ajassa, rahassa ja resursseissa on suuri, Heinonen kuvailee.
– Päästövähennykset ovat selkeästi mittavat, koska drone toimii sähköllä eikä siitä juurikaan synny päästöjä. Kun pääsemme eroon siitä, että se täytyy kuljettaa jonnekin, päästövähennykset tulevat vieläkin suuremmaksi. Automatisointi tulee lisäämään tiedon tuotannon täysin päästöttömäksi. Digitalisaatio tulee kuitenkin aina aluksi maksamaan. Hyödyt tulevat pikkuhiljaa, kun saamme sen osaksi perustoimintoja. Tämä tulee muuttamaan tapaa tehdä työtä ja keräämään tietoa, Lehmonen jatkaa.
Erilaisilla dronen koeleinnoilla on paikkansa, kun uutta työkalua pyritään kehittämään tulevaisuudessa itseohjautuvaksi. Tärkeää on muun muassa kuva-aineiston kartuttaminen, josta saadaan luotua dataa ympäristöstä eri kohteiden, kuten liikennemerkkien, ja poikkeavuuksien tunnistamiseen.
Automatisoinnin kannalta olisi myös tärkeää, että kaikki noudattavaisivat liikennesääntöjä, jotta vaaratilanteilta vältyttäisiin ja liikennöinti saataisiin sujuvaksi. Hankkeen aikana on myös tapahtunut inhimillisiä virheitä, jotka ovat opettaneet dronen lainalaisuuksista.
– Toissa vuonna nostimme hiekan pois kadusta ja kuvasimme puhdasta katutilaa autokameroilla ja droneilla. Mokasimme siellä sillä tavalla, että kastelimme kadun, jolloin siellä tuli voimakkaita heijastumia ja kuva oli aivan kauheaa. Ei siitä kukaan ymmärtänyt oikeastaan mitään muuta kuin, että se oli märkä katu. Seuraavalla kerralla osaamme toimia viisaammin, Lehmonen kertoo.
Lehmosen mukaan kaupungilla on vahva rooli tulevaisuuden suunnannäyttäjänä ja hän uskoo kuntalaisten olevan tyytyväisempiä, kun verorahoja käytetään kestävään kehitykseen.
– Samalla luomme toimijoille uusia markkinoita aluksi pienesti ja sitten isosti.
– Eikä sälytetä kaikkea kaupunkilaisten vastuulle. Jokainen kantaa kortensa kekoon, mutta kaupunki on näyttämässä mallia, Heinonen täsmentää.