Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat Suomessa heikommassa asemassa kuin muut lapset.
Tieto selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston uudesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat seurasivat koko ikäluokan kehitystä ja selvittivät vanhempien ulkomaalaistaustan yhteyttä lasten kasvuympäristöön, kehitykseen ja hyvinvointiin.
Suurin osa myös ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsista voi hyvin, mutta näissä perheissä lasten hyvinvointi erosi monilla mittareilla perheistä, joissa molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa.
Perheissä, joissa toinen vanhemmista on ulkomailta, lapsilla esimerkiksi diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Toisaalta kahden maahanmuuttajavanhemman perheissä häiriöitä oli keskimääräistä vähemmän. Erot voivat tutkijoiden mukaan johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli maahanmuuttajataustaisissa perheissä noin kaksi kertaa suurempi kuin suomalaistaustaisten vanhempien perheissä.
– Tärkeää on huomata, että tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta, vaan ne voivat olla seurausta lukuisista eri asioista. Tulosten valossa on erityisesti syytä kysyä, saavatko lapsiperheet tarvitsemaansa tukea perheen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta, toteaa Nuorisotutkimusverkoston akatemiatutkija Lotta Haikkola tiedotteessa.
Tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta.
Akatemiatutkija Lotta Haikkola, Nuorisotutkimusverkosto
Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Itse asiassa rikosseuraamuksia oli kahden maahanmuuttajavanhemman perheiden lapsilla jopa keskimääräistä vähemmän.
Maahanmuuttajavanhempien lasten päättötodistuksen arvosana jäi keskimääräistä heikommaksi. Yksi selitys tähän on se, että tutkimuksen mukaan erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä perheissä, joissa vähintään toinen vanhemmista oli syntynyt ulkomailla.
– Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä tiedotteessa.
Toimeentulovaikeudet ja työttömyydet ovat tutkitusti yhteydessä lasten heikompaan koulumenestykseen myös syntyperäisten suomalaisten perheissä. Ongelmasta puhutaan huono-osaisuuden ylisukupolvisuutena.