Kuurona syntynyt Silja Viita, 19, on yksi Suomen koripallolupauksista: "Loukkaantumiset ovat kasvattaneet luonnetta taistella peliajasta- ja paikasta"

Koripallo: Silja Viita on kokenut Helsingin hyväksi kaupungiksi kasvaa.

Silja Viita ei kuule täydellisesti, mutta silti hän pystyy pelaajana havannoimaan ympäristöä hyvin. Jari Kostiainen

Jari Kostiainen

Nuori Etelä-Pohjanmaan plikka pakkasi neljä vuotta sitten kassinsa ja suuntasi muuttokuorman kanssa kohti Helsinkiä. 15-vuotiaan teinin ensimmäinen osoite löytyi veljen luota Keravalta. Korisjengi on naisten Korisliigassa oleva HBA Märsky ja opinahjona toimii Mäkelänrinteen lukio.

– Alkuun vähän jännitti sopeutuminen isoon kaupunkiin, onneksi oli tuttuja täällä. Nykyään asun Metsälässä kolmen muun opiskelijan kanssa yhteisessä asunnossa. Olen viihtynyt kaupungissa, Silja Viita täräyttää pohjalaisella varmuudella.

Elina, 19, tavoittelee koripalloammattilaisen uraa ulkomailla – on jo nyt liigajoukkueensa konkari

Voimaa ja uskoa itseensä Viita on koripallouransa rakentamiseen tarvinnut keskivertoa enemmän. Hän syntyi kuurona.

– Olin puolentoista vuoden ikäinen, kun toinen korvani leikattiin, ja pääni sisään asennettiin magneettinen sisäkorvaistute. Toinen korva operoitiin sitten myöhemmin noin kaksitoistavuotiaana. Vaikka kuuloni ei ole paras mahdollinen, niin havainnoin ja aistin ympäristön hyvin, Viita uskoo.

Matkaa kohti maajoukkuetta ovat haitanneet myös hankalat loukkaantumiset jalkapöydässä ja nilkassa. Ennen tätä kautta laidalla pelaava terrieri oli runsaan vuoden sivussa erilaisten jalkavammojen takia.

Suomalainen korislupaus loksautti valmentajan leuat – "Ylittää jopa Lauri Markkasen standardin"

2001 syntyneellä naisella riittää sisua. Jo ennen loukkaantumisia hän oli aika ajoin HBA Märskyn naisten avauksessa. Mutta vasta tänä syksynä valmentaja Mirka Dettmann on kirjoittanut fläppitaulun avausviisikkoon Viidan nimen jokaiseen otteluun.

– Oli kiva havaita, vaikka olin pitkään pois kentiltä, taito ei ollut kadonnut mihinkään.

– Loukkaantumiset ovat kasvattaneet luonnetta taistella peliajasta- ja paikasta.

Helsinkiläislukion kasvatit ovat voittaneet 10 vuodessa 450 arvokisamitalia – "Urheiluun sitoutuneet opiskelijat ovat yleensä kunnianhimoisia myös akateemisesti"

Rouheasta pelistä pitävällä hyökkääjällä ei temperamenttia puutu. Ahtaat paikat vastustajan korin alla eivät pelota.

– Tykkään pelata kovaa, Viita naurahtaa.

Naisten koris elää vahvaa uudistumista. Maajoukkueen rungon rakentavat 2000-luvulla syntyneet lahjakkuudet. Janette Aarnio (-02) ja kohuttu Awak Kuier (-01) edustavat suomalaisen koripallon uutta tulemista. Tähän ryhmään haluaa kuulua myös 182 senttiä pitkä Silja Viita.

Viidan pelipaikalle maajoukkueeseen kolmos–nelospaikalle on ruuhkaa. Pelipaikalla on vahvoja ja kokeneita pelaajia.

– Laiturina pitäisi olla vähän nopeampi. Vahvuuteni on ajaa korille ja mielestäni olen tarpeeksi vahva. Toiveeni on nousta maajoukkueeseen.

Topias Laine, 19, aikoo tehdä saman tempun kuin Tapio Rautavaara vuonna 1948 – "Se on selvä"

Syy on selvä. Viita on abiturientti, ja kirjoittaa keväällä. Hyvä pelaaja on haluttua taitoa Euroopan rahakentille.

– Neljä vuotta sitten ajattelin, että kirjoitusten jälkeen USA ja yliopisto. Nyt mieli on muuttunut, ja haluan mieluummin pelata Euroopassa. Tämän mantereen peli soveltuu minulle paremmin. Rapakon takana pelaavat enemmän yksilöt, täällä pelataan enemmän joukkueena.

Pitsiä, kimalletta ja tylliä: jäähalli täyttyi helsinkiläislukiolaisten vanhojentansseissa – Kallen ukiltaan saaman puvun yksityiskohta herätti huomion

Topi Raitanen, 23, on suomalaisen kestävyysjuoksun ykkösnimi – juossut erikoisen lukeman Olympiastadionin tilastoihin

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut