Rabiesta eli raivotautia vastaan altistustilanteissa annetut estohoidot ovat tänä vuonna vähentyneet koronaviruspandemiaan liittyvien ulkomaanmatkailun rajoitusten johdosta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) korostuu Suomessa tapahtuneissa rabiesaltistuksissa lepakko.
– Tämän vuoden kahdeksasta lepakkoaltistuksesta yksi tapaus oli esimerkiksi sellainen, jossa mökillä päivänvarjoa avattaessa varjon sisällä ollut lepakko näykkäisi varjon avaajaa, kertoo Husin Tulehduskeskuksen epidemiologisen yksikön dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
Lepakon kohtaaminen tapahtuukin kotimaassa usein juuri mökkeily-ympäristössä. Voi käydä esimerkiksi niin, että lepakko on halkopinossa halkojen välissä, ja kun halkoja mennään ottamaan, saattaa lepakko puraista tai näykkäistä.
Tänä vuonna Husin alueella on annettu alustavan tiedon mukaan reilut parikymmentä rabiesestohoitoa. Määrä on viitteellinen, sillä tietoja kaikista annetuista estohoidoista ei vielä ole kirjattu, ja määrä tullee jonkin verran kasvamaan siitäkin syystä vuoden loppuun mennessä.
Viime vuonna Husin alueella annettiin kaikkiaan 67 rabiesestohoitoa, vuonna 2018 määrä oli 63. Rabiesestohoito on kallista, pitkälti yli 2 000 euroa per aikuinen silloin, kun rokotteen lisäksi joudutaan antamaan vasta-ainehoito.
Suurin osa vuoden 2019 rabiesaltistustilanteista on entiseen tapaan ollut peräisin ulkomailta ja etenkin Kaakkois-Aasiasta, kuten Thaimaasta. Kun altistus tapahtuu ulkomailla, niin yleisin altistuslähde on koira. Suomeen tautia voivat tuoda etenkin ulkomailta laillisesti tai laittomasti tuodut eläimet, kuten koirat tai kissat. Niin sanottuja rescue-koiria tuodaan Suomeen esimerkiksi Venäjältä, Romaniasta ja Balkanin alueen maista.
Ruokaviraston mukaan raivotauti on eläimillä yleinen Aasiassa ja Afrikassa, mutta sitä esiintyy edelleen monissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Puolassa, Romaniassa, Unkarissa, Turkissa, Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
Viime vuoden lopulla Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjesti matkailijoiden tehovalvonnan Helsingin satamissa yhteistyössä Tullin, Helsingin poliisilaitoksen ja Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkärin kanssa. Tuolloin Tulli pysäytti yhdessä poliisin kanssa 834 lautalta purkavaa autoa Helsingin satamissa, kerrotaan avin tiedotteessa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkärit tarkastivat niissä olevat 50 eläintä, joista 45 oli koiria.
24 koiralla oli puutteita. Omistajiensa kanssa matkaavilta koirilta puuttui ekinokokkilääkityksiä, rabiesrokotuksia tai passi. Omistajille annettiin määräys puutteiden korjaamiseksi määräajassa sekä 2 ilman passia matkustanutta koiraa käännytettiin omistajan kanssa takaisin Viroon.
Tarkastuksessa paljastui ikävä ilmiö, jossa koiratuonti yritetään naamioida yksityiseksi tuonniksi vaikka ilmeistä on, että koira välitetään edelleen uudelle omistajalle. Kaupallisen tuonnin vaatimuksia ei kuitenkaan täytetä.
– Koirilla ja kissoilla tulee olla rabiesrokotus tai rabiesvakuus. Jos tuodaan katukoiria rabiesriskialueilta, kuten Venäjältä tai Romaniasta, on suositeltavaa testata rabieksen vasta-aineet, läänineläinlääkäri Sari Haikka sanoo tiedotteessa.
– Jos koiralla havaitaan puutteita rokotuksissa tai lääkityksessä, tehdään tautiriskiarvio ja sen perusteella koira joko lähetetään takaisin lähtömaahan, eristetään tai lopetetaan. Virallinen rabiesepäily johtaa lähes aina eläimen lopettamiseen. Rabiesta tai ekinokokkia ei esiinny Suomessa, ja näin tulisi olla jatkossakin, Haikka painottaa.
Toisesta EU-maasta Suomeen tuotavilla koirilla täytyy olla siru, passi, lääkitys ekinokokkoosia vastaan sekä rabiesrokotus tai rabiesvakuus. Kissoilla on samat vaatimukset lukuun ottamatta ekinokokkilääkitystä. Jos eläin tulee myyntiin, sillä pitää olla EU-komission ylläpitämässä TRACES-järjestelmässä laadittu terveystodistus. Eläinlääkäri tarkastaa tällaisen eläimen lähtömaassa 48 tuntia ennen tuontia Suomeen.