Neljäsosa kaikista Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on todettu muuta kieltä kuin Suomen virallisia kieliä puhuvilla eli käytännössä maahanmuuttajataustaisilla asukkailla. Viralliset kielet ovat suomi, ruotsi ja saame.
Koko väestössä muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvia on noin kahdeksan prosenttia.
Syitä yliedustukseen koronatilastoissa voi olla moni, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.
– Taustalla voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema, työskentely ammatissa, jossa etätyö ei ole mahdollista, tai suuret perhekoot ja ahtaampi asuminen, jolloin tartuntaketjujen estäminen on vaikeampaa.
– Kyse on useimmiten monenlaisten tekijöiden kasautumisesta, jotka muissakin väestöryhmissä suurentavat tartunnan riskiä.
Ulkomaalaistaustaisten tartuntatilastojen kärjessä ovat THL:n mukaan samat ryhmät, joiden osuudet Suomen väestössä ovat suurimmat eli esimerkiksi venäjää, somalia, arabiaa ja kurdinkieltä äidinkielenään puhuvat.
– Olemme tarkastelleet tilastoja maaliskuun alusta alkaen, ja niissä näemme, että tartuntojen määrät lisääntyvät ja vähenevät nopeasti kaikissa kieliryhmissä. Äkillinen kasvu tartunnoissa liittyy yleensä joukkoaltistumisiin, esimerkiksi suuriin häihin tai työpaikalla tapahtuneisiin ketjuihin. Tähän mennessä tartuntaryppäät on saatu hyvin pysäytettyä nopeilla kohdennetuilla toimilla, kuten jäljityksen ja karanteenin avulla, Skogberg sanoo tiedotteessa.
Lääkettä tilanteeseen haetaan monikielisestä ja monikanavaisesta viestinnästä.
