Ilmastohaaste: Puusta pitäisi rakentaa monin verroin enemmän.
Kun Kuninkaantammeen rakennettiin lähes identtiset kerrostalot puusta ja betonista, puutalon hiilijalanjälki oli kaikilta osin betonitaloa pienempi.
Materiaalien elinkaaripäästöt jäivät puutalossa viidenneksen betonitaloa pienemmiksi. Lisäksi puurakennukseen varastoituu hiiltä arviolta puolet rakennusmateriaalin päästöistä.
Ihmiskunta etsii kuumeisesti keinoja vähentää ilmakehän hiilidioksidia. Kolmannes Euroopan hiilipäästöistä liittyy ympäristöministeriön rakentamisen ympäristövaikutusraportin mukaan rakennuksiin.
Puurakentamisen lisääminen näyttäisi olevan tehokas tapa vähentää päästöjä ja varastoida hiiltä. Miksi meillä on siitä huolimatta niin vähän puukerrostaloja?
– Suomessa on kiinnitetty huomiota energiatehokkuuteen, muttei kokonaisvaltaiseen ekologisuuteen, sanoo valtion puurakentamisohjelman päällikkö Petri Heino.
– Siitä ei ole tullut yleistä tapaa, kun se ei ole säännöksissä. Materiaaleja ei vielä tarkastella lainkaan hiilijalanjäljen tai käytön tehokkuuden kannalta.
Huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, ei kokonaisuuteen.
Muutos on tulossa, sillä viimeistään vuonna 2025 laki määrää, kuinka suuri rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki saa olla. Materiaaleille, työmaille, käytölle ja jopa tulevalle purkamiselle määritellään kokonaisuudessaan maksimipäästöt.
Ennen palomääräykset rajoittivat suurten puurakennusten tekemistä.
– Määräykset, tietämys ja osaaminen ovat kehittyneet. Nyt voidaan helposti tehdä jo 8-kerroksisia puurakennuksia, mutta myös vaikkapa 14-kerroksisia.
Valtio puskee hartiavoimin puurakentamista eteenpäin. Lakeja on muutettu ja julistuksia annettu. Suomen pitäisi olla hiilineutraali 2035 – silti koko maassa on vasta 103 puukerrostaloa.
Helsingissäkään puurakentaminen ei ole valtavirtaa. Puutaloalueita on aiemminn tehty Viikkiin ja Myllypuroon. Parhaillaan rakennetaan Kuninkaantammen 675 asukkaan puutaloaluetta ja Honkasuon 2 000 asukkaan "kaupunkikylää".
Muuten puhutaan yksittäisistä kohteista. Julkisiin rakennuksiin puu on lyömässä parhaillaan läpi, sillä peliyhtiö Supercellin puinen pääkonttori Jätkäsaaressa otetaan käyttöön vuodenvaihteessa.
Stora Enson puisen pääkonttorin ja hotellin on tarkoitus valmistua Katajanokalle 2023. Myös Oodi-kirjaston seinissä ja katossa on paljon puuta, vaikka runko on terästä. Vuoden puupalkinnon voitti Olympiastadionin peruskorjaus.
Hallitus haluaa kaksinkertaistaa puusta rakentamisen. Tavoitteiden mukaan julkisesta uudistuotannosta puurakentamista pitää olla 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia 2025. Kunnille tarjotaan tähän tukea.
– Meillä on selkeä tavoite lisätä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa ripeästi. Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, ja puurakentaminen yksi keino vähentää päästöjä, ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) perusteli syyskuussa.
Puukerrostalojen rakentamista valtio vauhdittaa korotetulla käynnistysavustuksella. Korotus on Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusalueilla 5 000 euroa puutaloasuntoa kohti.
Ilmastotalkoita tehdään muussakin rakentamisessa. Sementistä on saatu entistä hiilineutraalimpaa ja teräksessäkin se on tavoitteena.
– Vastakkain asettelua ei tarvita. Betonirunkoisessa talossa voidaan käyttää paljon puuta ja puutalo voi olla rapattu, Heino muistuttaa.
