Helsinkiin tulee yksi Suomen suurimmista puukouluista – Suomalais-venäläisen koulun oppilaat tekevät ryhmätöitä puisissa "datshoissa"

Uuden puukoulun sydän on tori istumaportaineen. Ryhmätyötiloina koululla on pieniä mökkejä eli datshoja. Marko Klippi, Mirkka Rekola ja Timo Juolevi tarkastavat työmaan etenemistä. Jukka Hämäläinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Kun Suomalais-venäläisen koulun uuden rakennuksen peruskivi muurattiin, oppilaat toivoivat että uusi koulu olisi vaalea, valoisa, valtavan iso, ja että siellä olisi hyvä sisäilma. Vanhassa koulussa kärsittiin sisäilmaongelmista.

Ainakin tässä vaiheessa näyttää siltä, että toiveet toteutuvat. Puurunkoinen ja niin sisä- kuin ulkoseiniltään puinen koulu koottiin valtavan telttakatoksen alla, jotta mihinkään ei pääsisi liikaa kosteutta.

– Halusimme tehdä näin, vaikka se ei olisikaan ollut välttämätöntä, rakennuttajana toimivan valtion Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi kertoo.

Uudessa koulussa opiskelee ensi syksystä lähtien 700 lasta esikoululaisista abiturientteihin. Piha viimeistellään keväällä. Pihapiiriin on jo alettu rakentaa myös liikuntahallia. Jukka Hämäläinen

Puutalot palaavat kaupunkiin ja entistä isompina – puusta tehdään nyt kerrostaloja ja pääkonttoreita

Puu valikoitui Juolevin mukaan uuden koulun päämateriaaliksi suunnittelukilpailun tuloksena.

– Voittajaehdotus oli mahdollista toteuttaa sekä betonisena että puisena. Arkkitehti esitti puuta ja koulun edustajat tykästyivät siihen.

– Puurakenteet ovat sellaisenaan valmista näkyviin jäävää pintaa, SRV:n työmaapäällikkö Marko Klippi esittelee.

Mustassa puukerrostalossa paukkuu pakkanen ja ampiaiset pörräävät parvekkeella – Huonoja ominaisuuksia talolla ei oikeastaan ole, kertoo asukas

Koulun sydän on valoisa toriaukio, jolla on suuret istumaportaat. Toisessa kerroksessa torin yläpuolella on puinen mökki, "datsha", jossa oppilaat voivat tehdä ryhmätöitä. Niitä on koulussa kaksi.

Koulun ala- ja välipohjat on rakennettu betonista. Tähän päädyttiin, koska haluttiin varmistaa rakennukselle parhaiten toimivat kosteus- ja äänitekniset ratkaisut.

Työmaapäällikkö Marko Klippi esittelee Suomalais-venäläisen koulun työmaata, jossa ovat parhaillaan käynnissä tekniikan asennukset. Jukka Hämäläinen

Uuden koulun hiilijalanjälki on tavanomaista sirompi. RTS-ympäristöluokituksen mukaan se on 21 prosenttia pienempi kuin keskimääräisellä koulurakennuksella. Koulun puumateriaaleihin sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.

– Laskelmissa selvisi, että puu on hiilijäljeltään mainio materiaali, toteaa Senaatin vastuullisuusasiantuntija Mirkka Rekola.

Senaatin rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto kiittelee sitä, miten Suomalais-venäläisen koulun rakentamisessa on pystytty vaikuttamaan päästöjen pienentämiseen.

– Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia.

Koulun rakentaminen maksaa noin 25 miljoonaa euroa. Puurakentaminen lisäsi kustannuksia tavanomaisesta kaksi prosenttia eli sääsuojauksen verran.

Uusi koulu otetaan käyttöön ensi syksynä. Siinä opiskelee silloin 700 lasta esikoululaisista abiturientteihin.

Katajanokan uusi maamerkki rakennetaan puusta – kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa ideoita haettiin luonnosta

Liki identtiset kerrostalot toteutettiin puu- ja betonirunkoisina Helsinkiin – päästöjen lisäksi vertailtiin käyttöönoton jälkeisiä kosteuksien muutoksia rakenteissa

Valtio sai Kaartin Lasaretin vihdoin myytyä – "Hietalahtea profiloidaan pääkonttorikeskittymäksi"

Kamppiin rakennetaan englantilaistyyppinen puisto – alue on tällä hetkellä asvaltoituna huoltopihana ja parkkialueena

Helsinki edistää julkista puurakentamista – Lapinmäen päiväkoti rakentui lähes kokonaan puusta

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut