Kuningaskalastaja-linnulla on ollut ennätyksellisen hyvä pesimävuosi. Osa jää Suomeen ja yrittää talvehtia. Häirintä voi vaikeuttaa talvehtivien lintujen selviytymistä. BirdLife vetoaa ihmisiin, ettei kuningaskalastajia häiritä esimerkiksi valokuvaustarkoituksessa.
Havaintoja kuningaskalastajasta on kirjattu syksyn aikana lähes 150 paikalta, ja koko vuodelta havaintoja on kertynyt yli 1 300, kerrotaan BirdLife Suomen tiedotteessa. Säihkylintuihin kuuluva kuningaskalastaja elää Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Osa linnuista muuttaa etelään, mutta osa jää uhmaamaan Suomen talvea. Kovina pakkastalvina talvehtimisyritykset päättyvät usein huonosti.
Sulapaikoille jääneitä kuningaskalastajia ei saa häiritä eikä niitä saa lähestyä tarpeettomasti. Selvitäkseen talvesta kuningaskalastajan on käytettävä valoisa aika kalastamiseen ja ruokailuun. Jos kuningaskalastaja häiritään lentoon, kalastukseen käytettävissä oleva aika lyhenee ja energiankulutus sekä riski joutua petolintujen saaliiksi kasvavat.
Kuningaskalastajia havaittiin jo vuosi sitten tavallista runsaammin. Syksyllä 2019 havaintoja kirjattiin yli 40 paikalta. Lauhan talven ansiosta talvehtimaan jääneet kuningaskalastajat selvisivät hyvin, ja kevään aikana kuningaskalastajia havaittiin yli kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.
Harvinaisen komean höyhenpeitteen omistaa myös mandariinisorsa, jollainen vieraili Helsingissä ja Vantaalla esimerkiksi syksyllä 2019.
Kesällä kuningaskalastajia havaittiin todennäköisesti enemmän kuin koskaan. Havaintoja tehtiin noin 60 paikalla. Edellisinä vuosina on todettu vain 3–5 reviiriä, ja koko maan pesimäkannaksi arvioidaan 5–15 paria.
Alustavan arvion mukaan Suomessa oli tänä kesänä jopa 40 kuningaskalastajan reviiriä. Kuningaskalastaja on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Suojelualueen kunnostus alkoi hyvin – harvinaiset linnut palaavat Itä-Helsinkiin
Seura haluaa saada lintujen häirinnän loppumaan luodolla – Helsinki perustaa luonnonsuojelualueen