Tutkimushavainnot tukevat sitä, että riittävästä D-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta erityisesti nyt covid-pandemian aikana, kirjoittaa lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti terveysaiheisessa blogissaan.
Knuuti kertoo, että D-vitamiinin merkityksestä ja sen antamisen mahdollisista hyödyistä koronainfektioon liittyen on jo kohtalaisen runsaasti epäsuoraa näyttöä. D-vitamiinitasoja on Knuutin mukaan mitattu potilailta, jotka ovat sairastuneet, ainakin 13 tutkimuksessa.
– Valtaosassa tutkimuksista havaittiin, että covid-positiivisilla on matalammat D-vitamiinipitoisuudet kuin vertailuryhmällä, vaikka otettaisiin huomioon sekoittavia tekijöitä. Myös sairaalahoitoon joutuneilla ja vakavampaan muotoon sairastuneilla ja kuolleilla potilailla on mitattu matalammat D-vitamiinipitoisuudet kuin verrokeilla. Valtaosalla tehohoidossa olleilla potilailla on ollut D-vitamiinin puute, Knuuti kirjoittaa.
Samalla hän korostaa, että epäsuora näyttö ei riitä luotettavien johtopäätösten tekemiseen.
D-vitamiini ravintolisänä ei kohtuullisissa määrin käytettynä aiheuta mitään riskiä, vaikka kyseessä onkin rasvaliukoinen vitamiini.
– Vaikka varsinainen tutkimusnäyttö D-vitamiinin hoitovaikutuksista covid-infektion suhteen puuttuu, tavanomaista suurempaa D-vitamiinin ravintolisäannosta kannattaa harkita nyt epidemian aikana, sillä kohtuullisen D-vitamiinin lisäannoksen käyttäminen on todettu turvalliseksi, Knuuti kirjoittaa.
Hänen mukaansa D-vitamiinin lisäannoksen voi korottaa 50 mikrogrammaan päivässä epidemian aikana.
Suomessa suositellaan muutenkin D-vitamiinia ravintolisänä 10-20 mikrogrammaa vuorokaudessa, vaikka söisi suositusten mukaisesti.
– On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että D-vitamiinitaso ei ole todennäköisesti keskeisin riskin määrittäjä, eikä sen vuoksi D-vitamiinikaan tulle olemaan mikään taikaluoti covid-hoidossa, Knuuti muistuttaa blogitekstissään.
– Vaikka tilastollisesti veren D-vitamiinitason ja covid-kuolleisuuden välillä on havaittavissa yhteys, kuolemia tapahtuu myös korkeilla D-vitamiinitasoilla ja toisaalta matalan tason omaavista suurin osa selviää infektiosta. Kysymys on lopulta ainoastaan suurentuneesta riskistä.
