Eläkkeelle vai ei? Jo yksi lisävuosi työssä nostaa roimasti loppuelämän nettotuloja – jos terveyttä riittää

Kuvituskuva. Sauvo Jylhä/Arkisto
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Työnteon jatkaminen yli vanhuuseläkkeen alarajan merkitsee parempaa eläkettä. Jo vuoden lisätyöskentely yli alarajan kasvattaa loppuelämän nettotuloja keskimäärin lähes kymmenen prosenttia.

Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien mukaan suurin suhteellinen hyöty työssä jatkamisesta saavutetaan ensimmäisenä vuonna.

Kahden prosentin reaalikorolla laskettuna lisävuosi työelämässä nostaa loppuelinkaaren nettotuloja 9 prosenttia vuonna 1964 syntyneellä henkilöllä. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 40 000 euroa lisäystä loppuelämän nettotuloihin.

Korkeakoulutetut hyötyvät tyypillisesti lykkäämisestä enemmän kuin ammattitutkinnon suorittaneet.

Työuran pidentämisen suhteellinen hyöty vähenee hiukan seuraavina lykkäysvuosina, koska lykkäyskorotus ei kasva korkoa korolle.

– Useimmille myöhempi eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa merkittävästi korkeampia tuloja loppuelämäksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, voi itse punnita, kuinka paljon arvostaa eläkkeen tuomaa vapaa-aikaa, toteaa kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksen tiedotteessa.

Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä keskimäärin miehiä enemmän. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään.

Kymmenen prosenttia miehistä menettää useita prosenttiyksikköjä eläkepääomastaan lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä. Naisilla vastaava osuus on selvästi pienempi.

– Hyöty vaihtelee yksilöiden välillä merkittävästi. Jos henkilö kuolee pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen, ei suuremmasta kuukausieläkkeestä ole juurikaan iloa. Toisaalta, pitkään elävä hyötyy eläkkeen lykkäämisestä muita enemmän, kertoo Tikanmäki.

Terveyden uskotaan puolestaan olevan suurin este eläkeiän työnteolle, arvelevat monet työelämässä olevat ihmiset.

Konkari 2020 -kyselyyn vastanneista nykyisistä eläkeläisistä kuitenkin vain alle puolet mainitsee terveyden olevan esteenä työnteolleen.

Alle 55-vuotiaat vastaajat uskovat terveystilan olevan merkittävämpi este kuin mitä heitä vanhemmat vastaajat ajattelevat.

Konkari 2020 -kyselyssä selvitettiin eri ikäisten ihmisten ajatuksia työstä, tulevasta eläkeajasta ja yli 60-vuotiaiden "konkarien" arvostuksesta.

– On hyvin ymmärrettävää, että oma terveys ja sen riittävyys arveluttavat, etenkin jos oma työ on sillä hetkellä fyysisesti tai psyykkisesti kuormittavaa, sanoo LähiTapiolan johtava asiantuntija Eija Prosi-Suuperko tiedotteessa.

Toisaalta eläkkeellä on enemmän aikaa huolehtia omasta kunnosta ja harrastaa, joten silloin terveyden ei Prosi-Suuperkon mukaan enää nähdä estävän työskentelyä, vaan muut asiat saattavat tulla työntekoa tärkeämmäksi.

Kyselyyn vastanneista noin 40 prosenttia on kiinnostunut tekemään töitä eläkeiässä, toisaalta neljäsosa kaikista vastanneista kertoo jäävänsä eläkkeelle heti, kun se on mahdollista.

Yhtä moni vastanneista aikoo tehdä töitä jossakin muodossa niin pitkään kuin mahdollista. Tuleva eläkeikä ei alle 55-vuotiailla ollut kovin selvästi tiedossa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut