Korona: Jatkotartunnat voidaan ehkäistä vain, jos kaikki osapuolet toimivat nopeasti.
Helsingin koronajäljitys ruuhkautui syksyllä ja on yhä ylikuormittunut. Tämä on aiheuttanut huolta etenkin lasten vanhemmissa.karanteen
Myös Helsingin koronapolitiikka on aiheuttanut vilkasta keskustelua sen jälkeen, kun kaupunki kertoi, että ei ole enää tarkoituksenmukaista asettaa yhtä herkästi kuin aikaisemmin karanteeniin kokonaisia päiväkotiryhmiä ja luokkia.
– Aiemmin linjauksemme ovat olleet liian laveat ja olemme määränneet karanteeneja liikaa suhteessa siihen, mikä riski todellisuudessa on, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo.
– Mitään sellaista linjaa ei ole ollutkaan, että kaikissa tilanteissa automaattisesti koko koululuokka täytyisi laittaa karanteeniin. Nämä on aina tullut arvioida tilannekohtaisesti.
Keskustelu on nyttemmin rauhoittunut, kertoo Lukkarinen. Vanhemmille pidettiin myös tiedotustilaisuus viikko sitten.
– Suurin osa ihmisistä varmasti ymmärtää, että me teemme virkavastuulla asiantuntijoina tätä työtä, emmekä voi määräillä karanteeneja ilman hyviä perusteita.
Prosessissa on monta muutakin mutkaa kuin ruuhkautunut jäljitystyö.
– Kun ihminen alkaa oireilemaan, hän on kaksi päivää ennen oireiluaan jo altistanut muita. Jotkut eivät hakeudu nopeasti testeihin, ja vaikka hakeutuisivatkin, siinä on toiminnallinen viive, kun varaa ajan, menee testiin ja analytiikka kestää oman aikansa, Lukkarinen luettelee.
Jos tulos tulee illalla, jäljittäjät pääsevät aloittamaan työnsä vasta seuraavana aamuna.
– Siihen, että saadaan ensimmäisten altistuneiden nimet tietoon, on voinut mennä jo viikko altistumisesta, Lukkarinen toteaa.
Koko luokan laittaminen karanteeniin olisi ehkä nopeampaa kuin altistuneiden haravoiminen ruuhkautuneessa jäljityksessä, mutta Lukkarinen muistuttaa, että ihmisiä ei voi asettaa karanteeniin mielivaltaisesti, koska karanteenissa on kuitenkin kyse ihmisen perusoikeuksien rajaamisesta.
Altistuneet pyritään määrittelemään mahdollisimman tarkasti. Siihen ei kuitenkaan tällä hetkellä ole Helsingissä riittävästi resursseja, koska tartuntoja on niin paljon. On kritisoitu sitä, miksi Helsinki ei ole ennakoinut tätä.
– Ensinnäkin meillä on perustehtävää hoidettavana. Emme voi jatkuvasti pitää ihmisiä varalla odottamassa, hän sanoo.
Toisekseen Helsinki on nyt hyvin erilaisessa tilanteessa kuin keväällä.
– Keväällä puhuttiin noin 80 tartunnan määrästä päivittäin, ja meillä oli rajoitukset, jolloin kontaktien määrä oli huomattavasti pienempi.
Nyt kun ihmisillä on jopa lähes normaali määrä kontakteja, ja tartunnan määriä on pahimmillaan ollut lähes 200, altistuneita voi olla jopa 2 000 päivässä.
Viime viikkoina päivittäin tavoitettavien altistuneiden määrä on vaihdellut 700–800 hengen välillä. Lukkarisen mukaan on myös päiviä, jolloin tuhat ihmistä on määritelty altistuneiksi.
– Se ei ole nopea juttu ja vaatii paljon työvoimaa. Olemme haalineet markkinoilta kaikki kykenevät kädet töihin, Lukkarinen sanoo.
Lisäksi, kun poikkeuslaki ei ole voimassa, terveydenhuolto ei voi keskeyttää hoitotakuun alaista hoitoa.
Koronajäljitystä tehdään virastotalon 3., 9. ja 10. kerroksesta. Henkilökuntaa on töissä viikon jokaisena päivänä kahdessa vuorossa. Tartunnanjäljityksessä on tällä hetkellä töissä 240 henkilöä vakituisesti ja lisäksi 120 henkilöä tekee keikkavuoroja.
Terveydenalan ammattilaiset ovat niitä, jotka ovat tartunnan saaneisiin yhteydessä ja jotka määrittelevät, ketkä ovat altistuneita.
Toinen porukka, jossa on myös koulutettuja ”maallikoita”, soittelevat läpi altistuneita.
Lisää jäljittäjiä kuitenkin edelleen kaivattaisiin ja erityisesti on pulaa terveydenhuollon ammattilaisista.
Henkilöstöä on siirretty esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta jäljitystehtäviin.
Seurakunta on tarjonnut diakoniatyöntekijöitä apuun ja SPR:ltä saadaan jonkin verran vapaaehtoisia.
