Koronajäljitys ruuhkautui Helsingissä, tavoiteltavia voi olla jopa 1000 päivässä – Näin kaupunki vastaa karanteenikritiikkiin: "Aiemmat linjauksemme olivat liian laveat"

Korona: Jatkotartunnat voidaan ehkäistä vain, jos kaikki osapuolet toimivat nopeasti.

Koronajäljitysporukka työskentelee viikon jokaisena päivänä virastotalon 3., 9. ja 10. kerroksessa. Timo Lukkarinen toteaa, että jäljitys on edelleen ruuhkautunut. Johanna Erjonsalo
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Helsingin koronajäljitys ruuhkautui syksyllä ja on yhä ylikuormittunut. Tämä on aiheuttanut huolta etenkin lasten vanhemmissa.karanteen

Myös Helsingin koronapolitiikka on aiheuttanut vilkasta keskustelua sen jälkeen, kun kaupunki kertoi, että ei ole enää tarkoituksenmukaista asettaa yhtä herkästi kuin aikaisemmin karanteeniin kokonaisia päiväkotiryhmiä ja luokkia.

Kova kohu karanteenien vähentämisestä Helsingin kouluissa – Näin kaupunki tarkentaa viestiään

– Aiemmin linjauksemme ovat olleet liian laveat ja olemme määränneet karanteeneja liikaa suhteessa siihen, mikä riski todellisuudessa on, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo.

– Mitään sellaista linjaa ei ole ollutkaan, että kaikissa tilanteissa automaattisesti koko koululuokka täytyisi laittaa karanteeniin. Nämä on aina tullut arvioida tilannekohtaisesti.

Keskustelu on nyttemmin rauhoittunut, kertoo Lukkarinen. Vanhemmille pidettiin myös tiedotustilaisuus viikko sitten.

– Suurin osa ihmisistä varmasti ymmärtää, että me teemme virkavastuulla asiantuntijoina tätä työtä, emmekä voi määräillä karanteeneja ilman hyviä perusteita.

Prosessissa on monta muutakin mutkaa kuin ruuhkautunut jäljitystyö.

– Kun ihminen alkaa oireilemaan, hän on kaksi päivää ennen oireiluaan jo altistanut muita. Jotkut eivät hakeudu nopeasti testeihin, ja vaikka hakeutuisivatkin, siinä on toiminnallinen viive, kun varaa ajan, menee testiin ja analytiikka kestää oman aikansa, Lukkarinen luettelee.

Jos tulos tulee illalla, jäljittäjät pääsevät aloittamaan työnsä vasta seuraavana aamuna.

– Siihen, että saadaan ensimmäisten altistuneiden nimet tietoon, on voinut mennä jo viikko altistumisesta, Lukkarinen toteaa.

Koko luokan laittaminen karanteeniin olisi ehkä nopeampaa kuin altistuneiden haravoiminen ruuhkautuneessa jäljityksessä, mutta Lukkarinen muistuttaa, että ihmisiä ei voi asettaa karanteeniin mielivaltaisesti, koska karanteenissa on kuitenkin kyse ihmisen perusoikeuksien rajaamisesta.

Kansanedustaja suomii Helsingin kouluja lepsuilusta koronatoimissa: "Siinä ei ole mitään järkeä"

Altistuneet pyritään määrittelemään mahdollisimman tarkasti. Siihen ei kuitenkaan tällä hetkellä ole Helsingissä riittävästi resursseja, koska tartuntoja on niin paljon. On kritisoitu sitä, miksi Helsinki ei ole ennakoinut tätä.

– Ensinnäkin meillä on perustehtävää hoidettavana. Emme voi jatkuvasti pitää ihmisiä varalla odottamassa, hän sanoo.

Toisekseen Helsinki on nyt hyvin erilaisessa tilanteessa kuin keväällä.

– Keväällä puhuttiin noin 80 tartunnan määrästä päivittäin, ja meillä oli rajoitukset, jolloin kontaktien määrä oli huomattavasti pienempi.

Nyt kun ihmisillä on jopa lähes normaali määrä kontakteja, ja tartunnan määriä on pahimmillaan ollut lähes 200, altistuneita voi olla jopa 2 000 päivässä.

Viime viikkoina päivittäin tavoitettavien altistuneiden määrä on vaihdellut 700–800 hengen välillä. Lukkarisen mukaan on myös päiviä, jolloin tuhat ihmistä on määritelty altistuneiksi.

– Se ei ole nopea juttu ja vaatii paljon työvoimaa. Olemme haalineet markkinoilta kaikki kykenevät kädet töihin, Lukkarinen sanoo.

Lisäksi, kun poikkeuslaki ei ole voimassa, terveydenhuolto ei voi keskeyttää hoitotakuun alaista hoitoa.

Helsinkiläisessä laboratoriossa voisi analysoida 1000 koronavirusnäytettä tunnissa – näytemäärät lisääntyneet viime päivinä

Koronajäljitystä tehdään virastotalon 3., 9. ja 10. kerroksesta. Henkilökuntaa on töissä viikon jokaisena päivänä kahdessa vuorossa. Tartunnanjäljityksessä on tällä hetkellä töissä 240 henkilöä vakituisesti ja lisäksi 120 henkilöä tekee keikkavuoroja.

Terveydenalan ammattilaiset ovat niitä, jotka ovat tartunnan saaneisiin yhteydessä ja jotka määrittelevät, ketkä ovat altistuneita.

Toinen porukka, jossa on myös koulutettuja ”maallikoita”, soittelevat läpi altistuneita.

Lisää jäljittäjiä kuitenkin edelleen kaivattaisiin ja erityisesti on pulaa terveydenhuollon ammattilaisista.

Henkilöstöä on siirretty esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta jäljitystehtäviin.

Seurakunta on tarjonnut diakoniatyöntekijöitä apuun ja SPR:ltä saadaan jonkin verran vapaaehtoisia.

Hus vähentää kiireetöntä hoitoa koronapotilaiden tieltä – Koronapotilaitakin siirretään jo muualle teho-osastolle

Koronajäljitys

Näin jäljitys tapahtuu

Haasteen koronan jäljityksessä tekee se, että altistuneelle ei voi paljastaa tartuttajaa. Altistuneelle voidaan kertoa vain se, että hän on altistunut, mutta ei varsinaisesti sitä, että mistä ja miten.

– Meidän täytyy epäsuorasti selvittää, mikä on heidän näkemyksensä tilanteensa, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo.

Ihan aluksi selvitys alkaa siitä, että kysytään tartunnan saaneelta, milloin ensimmäiset koronaan viittaavat oireet ovat alkaneet. Sen jälkeen lähdetään selvittämään siitä kaksi päivää taaksepäin, mitä tartunnan saanut on tehnyt ja ketä kohdannut.

– Joissain tilanteissa toteamme, että on mahdotonta selvittää altistuneet. On esimerkiksi mahdotonta selvittää, kuka on seissyt kaupan jonossa takana, Lukkarinen toteaa.

Tartunnan saanut on voinut olla vaikka työpaikalla kokouksessa tai kavereiden kanssa mökillä.

– Kysymme, osaako hän nimetä henkilöitä ja antaa numeroita tai vastaavaa. Jos ei osaa, niin kysymme, keneltä voisimme saada sen tiedon ja lähdemme kaivamaan tietoa sieltä, Lukkarinen kuvailee prosessia.

Jäljitystyö on intensiivistä ja tarkkaa. Altistuneita haastatellaan, missä esimerkiksi kokoushuoneessa kukin on istunut. Kuka on istunut lähellä ja onko heillä ollut maski. Kysytään, onko kukaan yskinyt kokouksessa ja niin edelleen.

– Tämä kaikki selvitystyö vie paljon resursseja.

Testissä käynyt saa tartunnasta tiedon tekstiviestillä. Samalla tulee linkki sähköiseen lomakkeeseen, jonka kautta voi ilmoittaa itselle altistuneista henkilöistä.

Lomakkeen palauttamisen jälkeen saa tekstiviestillä myös avauskoodin Koronavilkku-sovellusta varten.

Jos tietoja ei ilmoita verkkolomakkeella tai Koronavilkun koodi ehtii vanhentua, uuden koodin saa vasta viimeistään tartunnanjäljittäjän puhelun yhteydessä.

Koodi on voimassa neljä tuntia ja tekstiviestejä lähetetään aamu- ja iltakahdeksan välillä.

Helsingin neuvoloissa ruuhkia, lasten määräaikaistarkastuksia jäänyt väliin ja rokotuksia antamatta

Huhtikuussa firmat lähettivät sairaaloihin ilmaisia energiajuomia ja ruokaa, sitten suomalaisten asenne koronaan muuttui –  sairaanhoitaja Elina kertoo pahenevasta uupumuksesta: "Sitä ajatusta oli vaikea hyväksyä"

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut