Pääkaupunkiseudulla käytetään paljon päihteitä tavalla, joka häiritsee muita alueen asukkaita. Tältä vaikuttaa Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisen päihdekyselyn perusteella. Kyselyllä kaupungit kartoittivat syksyn aikana päihdetilannettaan.
Kysymykseen "Käytetäänkö mielestäsi kaupunginosassasi liikaa alkoholia tai muita päihteitä?” vastasi myöntävästi yli puolet helsinkiläisistä (56 prosenttia) ja vantaalaisista (53 prosenttia). Espoolaisista vastaajista tällä linjalla oli vain hieman useampi kuin joka kolmas (35 prosenttia).
Kaupunkien sisälläkin on vaihtelua, esimerkiksi Kallion alueella huomattavasti useampi vastaaja vastasi kysymykseen myöntävästi.
Päihdekyselyn tuloksista ei kaupunkien tiedotteen mukaan selviä kokonaiskuva kaupunkien päihdetilanteesta, vaan se antaa viitteitä kaupunkilaisten kokemuksista ja arkihavainnoista omilta asuinalueiltaan ja esimerkiksi päihteiden näkymisestä joukkoliikennevälineissä.
Päihtyneet ihmiset heikentävät kyselyn mukaan kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta.
Helsinkiläisistä tätä mieltä oli 58 prosenttia. Vantaalaisista vastaajista 51 prosenttia ja espoolaisista vastaajista 35 prosenttia oli kokenut turvallisuuden tunteen heikentymistä päihtyneiden ihmisten käyttäytymisen vuoksi viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Vastaajat toivoivat esimerkiksi lisää valaistusta sekä huumeneularoskiksia puistoihin.
Suunnittelija Annukka Tapiola, Helsingin kaupunki
Turvattomuutta tuottavat vastausten mukaan päihtyneiden aggressiivinen käytös, varastelu, ilkivalta, avoin huumekauppa sekä puistoista ja leikkipuistoista löytyvät huumeruiskut. Monet vastaajat kertoivat välttävänsä liikkumista ilta-aikaan.
Helsingin vastauksissa päihteistä mainittiin alkoholi ja huumeet sekä monipäihdekäyttö.
Vantaan vastauksissa tuotiin alkoholin lisäksi lähes yhtä usein esille huumeet.
Espoolaisten vastaajien mukaan ykköspäihde Espoossa on alkoholi, mutta huumausaineiden käyttö sekä monipäihdekäyttö ovat yleistyneet katukuvassa huolestuttavasti.
Kyselyyn tuli tiedotteen mukaan runsaasti vastauksia, jotka sisälsivät myös paljon kehitysehdotuksia.
– Vastaajat toivoivat esimerkiksi lisää valaistusta sekä huumeneularoskiksia puistoihin. Lisäksi toivottiin jalkautuvaa työtä sekä lisää poliisin valvontaa asuinalueille, joissa päihdepalveluita tarjoavia yksiköitä sijaitsee, kertoo tiedotteessa aikuisten ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelija Annukka Tapiola Helsingin kaupungilta.
Espoossa ehdotuksiin lukeutuivat muun muassa päihteiden saatavuuden rajoittaminen, varhainen verkostotyö ja tuki, tiedon jakaminen sekä valvonnan lisääminen ongelmalliseksi koetuilla alueilla, kertoo tiedotteessa ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntija Tuija Tuormaa Espoon kaupungilta.
Kyselyyn vastasi jokaisessa kaupungissa huomattavasti useampi kaupunkilainen kuin edelliseen, vuonna 2016 tehtyyn.
Helsingissä vastaajia oli 4 600, Vantaalla 1 380 ja Espoossa 2 012. Vastaajien määrä vaihteli asuinalueittain.
Kysely tehtiin tänä vuonna suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kaupungit pyrkivät tekemään seuraavat kyselyt useammalla eri kielellä, jotta vastauksia saataisiin enemmän niiltä kaupunkilaisilta, jotka puhuvat muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai englantia.