Valtioneuvostossa on laadittu hallituksen avuksi kolme skenaarioita siitä, miten koronavirusepidemia saattaa kehittyä tulevana keväänä ja millaisia vaikutuksia eri skenaarioilla olisi yhteiskuntaan.
– Tämä todellakaan ei ole ennuste, vaan matemaattinen mallinnus, painotti neuvotteleva virkamies Jouni Varanka valtioneuvoston kansliasta (VNK).
Hän esitteli malleja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilannekatsauksessa torstaina aamupäivällä.
Skenaario ykkösessä riittävän voimakkaat ja toistuvat toimet pystyvät pitämään epidemian hallinnassa, kunnes rokote helpottaa tilannetta. Rajoitustoimia jouduttaisiin toistamaan kahdesta neljään kierrosta.
Skenaario kakkosessa epidemiaa pystytään hidastamaan, mutta ei pysäyttämään, ja marraskuinen kasvu tapausmäärissä jatkuu.
– Siinä joudutaan rajoittamaan rankasti, mutta selvitään, Jouni Varanka kuvasi.
Erityisen haitallista olisi ajautua pakon edessä voimakkaisiin rajoituksiin.
Neuvotteleva virkamies Jouni Varanka, VNK
Skenaario kolmosessa rajoitustoimet myöhästyvät, tapausmäärät räjähtävät käsiin eikä epidemiaa pystytä hallitsemaan.
– Tällöin kapasiteetti ylittyy. Tällainen kehityskulku on hyvin epätoivottava.
Johtaja Mika Salminen THL:stä arvioi, että noin viikon kuluttua voidaan arvioida, mihin skenaarioon keväällä mennään. Tämänhetkisillä rajoitustoimilla pyritään siihen, että tartuntamäärät lähtisivät laskuun.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin tasaantumista on tapahtunut.
Skenaarioista ensimmäinen olisi kansantaloudellisesti suotuisin.
– Siinä BKT:n kehitys, josta on johdettu muut luvut, on ensi vuonna korkein. Kaikissa skenaarioissa tilanne syyskaudella helpottaa ja talous alkaa nousta, sanoi Jouni Varanka.
Epävarmuus esimerkiksi omasta työn jatkumisesta ja yritysten tilanteesta olisi ykkösskenaariossa vähäisintä.
– Koettu epävarmuus on kokonaisuudessaan toki suurta, Varanko sanoi.
Kaikissa skenaarioissa BKT supistuu tänä vuonna 4,5 prosenttia. Skenaariossa yksi se kuitenkin lähtee ensi vuonna 2,6 prosentin nousuun.
– Skenaariossa kaksi BKT:n nousu jää noin prosenttiyksikön skenaariota yksi hitaammaksi ja skenaariossa kolme noin kaksi prosenttiyksikköä alemmaksi, sanoi ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä (VM)..
Skenaariot kaksi ja kolme ovat huonompia pitkälti siksi, että sairaalahoidossa olevien määrä nousee korkeammaksi. Lisäksi rajoitustoimet vaikuttavat talouteen.
Työttömyysaste on kaikkien skenaarioiden mukaan tänä vuonna 8,0.
Ensi vuonna se olisi ykkösskenaarion mukaan 8,2, kakkosen mukaan 8,4 ja kolmosen 8,7.
Myös sote-palveluiden kannalta ykkösmalli olisi pienin paha.
– Hoito- ja palveluvelkaa syntyy kaikissa skenaarioissa, mutta tässä ensimmäisessä vähiten ja toisessa vähemmän kuin kolmannessa, sanoi Jouni Varanka.
Syy hoitovelkaan ovat sekä resurssien ohjaaminen enemmän koronan hoitoon että ihmisten vähäisempi hakeutuminen palveluihin korona-aikaan.
Yksi huoli epidemiassa on eriarvoistuminen ja huono-osaisuuden kasautuminen. Varanka totesi, että tämä ongelma on osin piilossa ja ilmenee viiveellä.
– On oletuksena, että tilanne voi vakavoitua, etenkin jos joudutaan huonompiin skenaarioihin.
Skenaarioiden takana on ollut ajatus, että pitää tasapainottaa yhtä aikaa terveyttä ja taloutta.
Nämä eivät Jouni Varangan mukaan ole keskenään kilpailevia asioita, vaan kun epidemia on paremmin hallinnassa, myös taloudella menee paremmin.
– Erityisen haitallista olisi ajautua pakon edessä voimakkaisiin rajoituksiin. Mikäli rajoituksia ja suosituksia ei noudateta, se johtaa siihen, että epidemia pahenee ja silloin jouduttaneen ottamaan käyttöön voimakkaampia rajoituksia ja pyrkiä siten hallitsemaan epidemiaa, Varanka totesi.
Kaikissa skenaarioissa oletetaan epidemian hiipuvan ensi kesän jälkeen pysyvästi, kertoi Mikko Spolander.
Jotta skenaario ykköstä parempi tilanne olisi mahdollinen, sairaanhoidossa ei saisi olla normaalia enempää ihmisiä eikä liikkumistakaan rajoitettaisi. Spolander totesi, että skenaarioiden mukaan tämä näyttää mahdolliselta aikaisintaan ensi syksynä.
