Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) teettämän kyselytutkimuksen perusteella kasvomaskien käytössä on eniten parannettavaa on työpaikoilla, opiskelussa ja harrastuksissa. Parantamisen varaa on myös yksityisten tapaamisten vähentämisessä, kerrotaan Husin tiedotteessa.
– Työpaikat ovat nousseet lähipiiristä saatujen tartuntojen jälkeen seuraavaksi yleisimmäksi tartuntalähteeksi silloin, kun lähde on noin 40 prosentissa tiedossa. Oppilaitoksissa, erityisesti peruskouluissa, joukkoaltistumisia on ollut koko syksyn ajan paljon. Kasvomaskien käytön lisäämisellä opiskelussa ja työssä voidaan vähentää altistumisia ja tartuntoja. Lisäksi samassa taloudessa asuvien olisi tärkeää kiinnittää huomio tartuntariskin minimoimiseen, sanoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husin tiedotteessa.
Maskia käyttää aina tai usein opiskelussa ja työssä 76 prosenttia vastaajista ja harrastuksissa vain 55 prosenttia. Eniten kasvomaskia käytetään kyselytutkimuksen mukaan julkisessa liikenteessä ja takseissa, joiden käyttäjistä 92 prosenttia kertoi käyttävänsä maskia aina tai usein. Myös julkisissa tiloissa ja yksityisen palveluntarjoajien tiloissa kasvomaskin käyttö on kyselyn perusteella yleistä.
Kaikista vastaajista puolet aikoo ottaa rokotteen heti kun se on mahdollista. Riskiryhmäläisistä näin aikoo toimia 72 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 74 prosenttia. Noin joka viides vastaaja ei aio ottaa rokotetta heti. Vastaajista 31 prosenttia ei osaa sanoa, ottaako rokotteen heti. Naisista 37 prosenttia ei osaa vielä sanoa kantaansa, miehistä 25 prosenttia. Uudenmaan sisällä on eroa suhtautumisessa rokotteen ottamiseen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista useampi ei aio ottaa rokotetta heti tai ei osaa vielä kertoa kantaansa.
– Tässä tutkimuksessa vastaajien määrä oli varsin vähäinen ja oli vain yksi rokotteeseen liittyvä kysymys, joten kovin suuria johtopäätöksiä asiasta ei voi vetää, Ruotsalainen sanoo.
– Koronaan liittyvien turvataidot ja käyttäytymisen muutokset arjessa näyttäisivät olevan kyselyn perusteella hyvällä tasolla, mutta ystävien tai sukulaisten tapaamisia ja ylipäätään sosiaalisia tilanteita oli vastaajilla kyselyä edeltävänä ajankohtana yllättävän paljon. Toivottavasti tässä kohdin ihmiset ovat muuttaneet käytöstään joulukuun aikana ja muistavat rajoitukset ja suositukset myös joulun ja uudenvuoden aikaan, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi tiedotteessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Uudellamaalla asuvien 15–79-vuotiaiden käyttäytymistä korona-aikana ja suhtautumista suosituksiin ja rajoituksiin. Tutkimus tehtiin 2.–4. joulukuuta eli muutama päivä leviämisvaiheen rajoitusten ja suositusten käyttöönoton jälkeen. Vastaajia oli 755.
Valtaosa vastaajista on viimeisen kuukauden aikana noudattanut koronaepidemiaan liittyviä yleisiä ohjeita eli pitänyt turvavälejä, huolehtinut käsihygieniasta, jäänyt kotiin oireisena, hakeutunut oireiden ilmaannuttua testiin, noudattanut karanteenimääräyksiä, vähentänyt kontakteja ja kaupoissa käyntiä sekä välttänyt liikkumista paikoissa, joissa voi olla paljon ihmisiä.
Tutkimuksen vastauksissa riskiryhmien vastaukset erosivat kaikista vastaajista kautta linjan. Riskiryhmiin kuuluvat käyttävät eniten kasvomaskeja. He ovat keskivertoa enemmän muuttaneet käyttäytymistään sekä noudattavat rajoituksia ja suosituksia. He myös suhtautuvat rokotuksiin myönteisimmin.
