Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) pitää valmiuslakia tarpeellisena koronaepidemiatilanteen epävarmuuden vuoksi.
Koronavirustartuntojen ja sairaalahoidossa olevien potilaiden määrien kasvu näyttää taittuneen Uudellamaalla. Takeita tilanteen jatkumisesta ei ole, ja tämän vuoksi Husin johto näkee valmiuslain tarpeellisena.
Joulun ja uuden vuoden aikaisen toiminnan turvaamiseksi Hus on neuvotellut työntekijäjärjestöjen kanssa lisätyökorvaukset ja päättänyt jatkaa hälytysrahan maksamista joustavammin.
Kokemus on osoittanut, että tilanne sairaaloissa voi muuttua hyvin nopeasti.
– Koronaviruspotilaiden määrä lisääntyi hyvin nopeasti Husin sairaaloissa reilu viikko sitten ja jouduimme siirtämään potilaita muihin yliopistosairaaloihin hoidettavaksi. Myös henkilökunnan sairastumiset tai koronavirukselle altistumiset ja niitä seuraavat karanteenit voivat vaikeuttaa yksiköiden toimintaa äkillisesti, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi tiedotteessa.
Husin johdon kanta on, että valmiuslaki tarvitaan, koska sen avulla voidaan turvata terveydenhuollon resurssien lisäys koronatilanteen mahdollisesti heiketessä joulun ja vuoden vaihteen aikana.
Lisäksi valmiuslaki on tarpeellinen, koska se mahdollistaa voimakkaammat rajoitustoimenpiteet, kuten esimerkiksi ravintoloiden sulkemisen, tiukemmat kokoontumisrajoitukset ja liikkumisrajoitukset. Näitä rajoituksia tarvitaan, jos tartuntojen määrät lähtevät uudelleen kasvuun.
– Sairaaloissa ei ole joulun ja vuodenvaihteen aikana ylimääräistä reserviä ja tiukan paikan tullen ainoa keino turvata kiireellinen potilashoito on kutsua henkilökuntaa töihin vuosilomalta. Ilman valmiuslakia emme voi tätä tehdä velvoittavasti. Viiveisiin ei ole varaa. Toki toivon, että tähän äärimmäiseen keinoon ei tarvitse turvautua. Henkilökunta on lomansa ansainnut, kertoo Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen.