Saunominen on valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ensimmäisenä suomalaisena perinteenä.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco lisäsi torstaina 17. joulukuuta saunomisen Suomesta ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea.
Kohde on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa Suomen ensimmäinen.
Saunominen Unescoon -hanke sai alkunsa jo vuosia sitten suomalaisten sauna-aktiivien innostuksesta. Hankkeen tavoitteena on ollut vaalia saunaperinteen jatkuvuutta, vahvistaa saunakulttuurin elinvoimaa ja nostaa esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä.
Hakemus Unescoon lähti eri vaiheiden jälkeen maaliskuussa 2019.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa.
Pääsy osaksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa on osoitus suomalaisen saunakulttuurin elinvoimaisuudesta, mutta myös suomalaisen saunayhteisön voimasta saada aikaan merkittäviä ponnistuksia yhdessä, hehkuttaa Suomen Saunaseura tiedotteessa.
Mukana Unesco-hankkeessa on ollut 25 saunatoimijaa eri puolilta Suomea.
– Unescon nimitys on suuri kunnia. Samalla se tulee lisäämään entisestään alalla toimivien tahojen, kuten saunaseurojen yhteistyötä, kiittelee Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta.
Lue lisää: Sauna-aktiiveilla on nyt hikiset hetket jännän äärellä – saunominen pääsemässä Unescon listalle
Saunakulttuuri on Suomessa vahva ja elinvoimainen. Luetteloon hyväksymisen myötä suomalaisesta saunaperinteestä on sitouduttu huolehtimaan monella tapaa, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
– Sauna on erottamaton osa suomalaisten arkea ja juhlaa, hyvinvointia ja elämäntapaa. Saunassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus. Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa, mikä lisää ennestään saunakulttuurimme tunnettuutta kaikkialla maailmassa. Tästä voivat olla ylpeitä kaikki saunojat, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tiedotteessa.
Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013.
Seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoa. Suomi on mukana myös monikansallisessa pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa. Molempiin odotetaan päätöstä joulukuussa 2021.