Päiväkotien kriisiin löytyi toimiva keino Helsingissä – opettajille maksettiin palkkioita 69 000 euroa enemmän kuin viime vuonna

Houkutin: Helsinki on maksanut varhaiskasvatuksen työntekijöille kannustinpalkkioita noin 70 000 euroa viime vuotta enemmän. Raha on ollut yksi keino työvoimapulan ratkaisuun.

Yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen Helsingissä. Suurta piikkiä varhaiskasvatuksen tarpeeseen ei kuitenkaan ole kaupungin mukaan näkyvissä, koska väestönkasvu hidastuu. Kuvituskuva. Lukas Pearsall
Aapo Siippainen

Aapo Siippainen

Varhaiskasvatuksen järjestäminen ei vaikeudu Helsingissä ensi vuonna, vaikka Helsinki-lisän poistuminen saattaa lisätä pienten lasten varhaiskasvatuksen tarvetta. Näin tilannetta arvioi kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas Helsingin Uutisten haastattelussa.

Helsinki on maksanut kuntalisää Kelan kotihoidontuen päälle. Alle 1,5-vuotiailta lisä on ollut 264 euroa kuukaudessa ja 1,5–2-vuotiailta 218 euroa. Jo aiemmin kaupunki poisti 2–3-vuotiaiden Helsinki-lisän.

– Viimeksi kun Helsinki-lisää vähennettiin, varhaiskasvatukseen tuli vain 40 lapsen lisäys tämän vuoksi. Mitään radikaalia piikkiä ei ole nyt odotettavissa, Järvenkallas sanoo.

Kotihoidontuen käyttäjien määrä on ollut Helsingissä useamman vuoden laskussa ja yhä useampi osallistuu varhaiskasvatukseen.

– Lasten määrä palveluissa on tällä hetkellä kuitenkin hyvin maltillisessa kasvussa. Trendi on se, että alle kouluikäisen väestön määrä vähenee.

Järvenkallas myöntää, että tulevaa on kuitenkin mahdoton ennustaa.

Päätöksen tekevät lopulta perheet itse.

– Päätöksen tekevät lopulta perheet itse. Hakutilannetta seurataan koko ajan. Se on meille ammattirutiinia, Järvenkallas sanoo.

Kuntalisä poistuu 1. kesäkuuta.

Helsingillä on ollut vaikeuksia saada riittävästi koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia. Vuosi sitten tilanne oli kaupungin mukaan kärjistynyt ”kriittiseksi”. Kaupunki perusti tuolloin erillisen työryhmän ratkomaan ongelmaa.

– Vaje on parantunut viime vuodesta. Olemme saaneet lisää sekä opettajia että lastenhoitajia, Järvenkallas sanoo.

Viime vuoden marraskuussa varhaiskasvatuksessa oli 639 opettajan vaje. Se oli noin kolmasosa tarvittavasta työvoimasta. Nyt vajetta on 516 opettajan verran. Lastenhoitajien vaje on laskenut 479:stä työntekijästä 366:een.

Hakijoiden määrä on kuitenkin edelleen huono.

– Yhtä paikkaa kohden hakemuksia tulee 0–4. Ruotsinkielisellä puolella tilanne on vielä haastavampi.

Kaupunki on lisännyt rahallisia kannustimia työntekijöiden rekrytoimiseen ja sitouttamiseen.

Uusille varhaiskasvatuksen opettajille on maksettu vuodesta 2018 lähtien tuhannen euron kannustinpalkkio. Viime vuonna ”tonneja” maksettiin 19 työntekijälle, tänä vuonna jo 88:lle. Yhteissumma nousi 69 000 euroa.

500 euron Löydä osaaja -palkkioita on maksettu uudesta työntekijästä vinkanneelle. Näiden palkkioiden määrä on noussut neljästä seitsemään.

Helsinki nosti varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja kahteen kertaan, vuosien 2019 ja 2020 alussa, yhteensä 221 eurolla. Opettajien tehtäväkohtainen palkka on tällä hetkellä 2672 euroa kuukaudessa.

Kertapalkkioiden maksamista jatketaan kaupungin mukaan myös ensi vuonna.

Päiväkodin keikkatyöläinen HS:ssä: "Pikaopastuksen antoi suoraan lukiosta tullut sijainen"

Viime vuonna toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoi, että erityisesti kaupungin reuna-alueiden päiväkoteihin on ollut vaikea saada työntekijöitä.

Syinä ovat olleet muun muassa heikommat liikenneyhteydet.

Järvenkallas sanoo, että asiaan liittyy myös muita ilmiöitä.

– Kaikki eivät esimerkiksi halua töihin Helsingin keskustaan, koska sinne on vaikeampi päästä omalla autolla. Heille reuna-alueet voivat olla houkuttelevampia. Rekrytointitilanteessa voi alueiden sisällä olla yksiköittäin suurempia eroja kuin alueiden välillä, Järvenkallas sanoo.

Hänen mukaansa erityisesti esimerkiksi uudet päiväkodit kiinnostavat työntekijöitä.

Helsinki on kehittänyt päiväkoteja, muun muassa lisäämällä liikuntapainotteisia kerhoja.

– Tällaiset paikat vetävät ihmisiä, jotka haluavat käyttää liikuntaa osana varhaiskasvatusta. Esimerkiksi Itä-Helsingissä ja Länsi-Helsingissä on puolestaan metsä-eskareita.

Satu Järvenkallas muistuttaa, että isossa kaupungissa voi varhaiskasvatuksen toimipistettä myös vaihtaa.

– Se on meillä valttikortti, ettei koko uraa tarvitse tehdä yhdessä paikassa. Määrätyn tyyppinen kierto on mielestäni hyvä asia, kunhan sitä ei ole liikaa.

Päätoimittaja Kannala: "Sote olisi kova isku Helsingin lapsille"

Pääkaupunkiseudun koronanyrkki: Rajoitukset jatkuvat joulun ja uudenvuoden yli – "Lasten siirtäminen etäopetukseen tulee olla viimesijainen keino"

Helsingin vanhin ryhmäperhepäiväkoti aiotaan lakkauttaa – vanhemmat kimmastuivat: "Tuntuu todella pahalta lasten puolesta"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut