Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan Husilta jäi saamatta peräti noin 40 miljoonaa euroa valtion lupaamaa korona-apua.
– Valtio lupasi tänä vuonna kahteen otteeseen 200 miljoonan euron korona-avun sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta niiden erikoissairaanhoidolle koituviin kustannuksiin. Jälkimmäistä 200 miljoonaa ei kuitenkaan kokonaan jaettu, vaan osa siitä on tarkoitus jakaa sairaanhoitopiireille vasta ensi vuonna, Tuominen kertoo.
Hus sai ensimmäisestä 200 miljoonan korona-apuerästä 70 miljoonaa euroa, mutta jälkimmäisestä vain 17 miljoonaa euroa.
– Tämän vuoksi meille jäi maksettavaksemme pyöreästi noin 40 miljoonan euron ylimääräinen kulu tälle vuodelle. Husin valtuusto on nyt päättänyt, että se joutuu veloittamaan Hus-alueen kunnilta tuon 40 miljoonan euron vajauksen ylimääräisenä laskuna, Tuominen jatkaa.
Hänen mukaansa sama ongelma, eli vajaaksi jääneet valtion korona-avut tämän vuoden osalta, koskevat myös muita sairaanhoitopiirejä.
– Valtiovarainministeriön tekemät korona-avun rahanjakoperusteet johtivat myös siihen, että osa sairaanhoitopiireistä sai riittävästi, useimmat liian vähän rahaa.
Tuomisen mukaan valtion kaksi 200 miljoonan euron korona-apua jaettiin sairaanhoitopiireille seuraavan laskukaavan mukaan:
– 80 prosenttia jaettiin väestöperusteisesti ja loput 20 prosenttia kolmen kohdan perusteella: paljonko koronaviruspotilaita on tehohoidossa, paljonko vuodeosastoilla ja kuinka paljon sairaanhoitopiirissä on tehty koronavirustestejä.
Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinnon osastopäällikkö Jani Pitkäniemen mukaan sairaanhoitopiirien tuesta annetun asetuksen mukaisesti 4/5 avustuksesta jaetaan jäsenkuntien asukasmäärän perusteella ja 1/5 toteutuneiden hoitokulujen mukaisesti.
– Koska epidemiatilanne on muuttunut ja epidemian kehittymiseen jatkossa liittyy suuria, myös alueellisia epävarmuuksia, lisätalousarvion mukaisissa avustuksissa (200 miljoonaa euroa) sairaanhoitopiireille pyritään painottamaan arviotietojen sijaan jo toteutuneita kustannuksia, kertoo Pitkäniemi.
Tässä vaiheessa vuotta tämä on jo enemmän mahdollista kuin aiemmin tänä vuonna.
– Jos käytettäisiin eteenpäin katsovia arvioita, myös tukien takaisinperinnän riski olisi suuri. Tämän vuoksi 17. joulukuuta allekirjoitetulla päätöksellä 200 miljoonan euron potista jaetaan ensi vaiheessa noin 48 miljoonaa euroa. Nämä päätetyt avustukset maksetaan sairaanhoitopiireille joulukuussa, perustelee Pitkäniemi.
Määrärahasta käyttämättä jäänyt osuus eli noin 150 miljoonaa euroa laitetaan hakuun keväällä 2021 ja se tulee siis perustumaan myös toteumatietoon.
– On huomattava, että myönnettävä avustus ei voi ylittää sairaanhoitopiirille aiheutuneita kokonaiskustannuksia, Pitkäniemi lisää.
Valtion avustuksen on tarkoitus vähentää sairaanhoitopiirin jäsenkuntien rahoitusosuutta siltä osin, kun avustuksella korvataan kunkin jäsenkunnan vastattavaksi kuuluvia kustannuksia.
– Kunnat siis vastaavat edelleenkin omistamiensa sairaanhoitopiirien kustannuksista.
Tuki sairaanhoitopiireille on Pitkäniemen mukaan ollut luonteeltaan niin sanotusti yleistä tukea.
– Samaan aikaan kunnille on maksettu lisätalousarvioiden nojalla mittava määrä valtionosuuksia, joiden tarkoitus on niin ikään ollut koronasta aiheutuneiden menetysten ja kulujen (myös sairaanhoitopiirit) kompensointi. Valtion maksamat eri tukielementit muodostavat siis kokonaisuuden, jolla koronan vaikutuksia on lievennetty, Pitkäniemi sanoo.
