Uudenvuoden raketit aiheuttavat vuosittain useita palohälytyksiä. Erityisen yleisiä ovat roskispalot, jotka usein ovat tahallisia.
Uudenvuodenyönä raketteja saa ampua aattoillasta aamuyöhön kello 18-02.
Koronaepidemian takia monet kaupungit ovat peruneet yleiset isot ilotulitukset, mutta pienissä porukoissa ja perhepiirissä raketteja ammutaan todennäköisesti samaan tapaan tai jopa vähän enemmän kuin viime vuosina.
– Raketteja ammutaan ulkona, joten se saatetaan mieltää koronaturvalliseksi. Tässä vuodenvaihteessa korostuukin varovaisuus niin tartuntojen ehkäisyn kuin raketteihin liittyvien riskien takia, sanoo LähiTapiolan projektijohtaja ja paloinsinööri Antti Määttänen tiedotteessa.
Palopäällikkö Janne Rautasuo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta on samoilla linjoilla. Ihmisten käyttäytymistä on vielä vaikea ennakoida, mutta pelastuslaitoksella valmistaudutaan vuodenvaihteeseen kuin mihin tahansa uuteenvuoteen.
Tavanomaisesti laitokselle tulee uutenavuotena kymmenkunta ilotulitteisiin liittyvää tehtävää. Useimmat niistä liittyvät palotilanteisiin.
– Tyypillisiä vahinkoja ovat jäteastioihin ja jätekatoksiin kohdistuvat palot. Lisäksi Länsi-Uudenmaan alueella on ollut vuosittain vähintään yksi vakavampi ilotulitteisiin liittyvä rakennuspalo tai vakava läheltä piti -tilanne. Rakennuspaloissa ilotulite on esimerkiksi päätynyt parvekkeelle tai terassilaudoituksen alle ja sytyttänyt alkupalon, kertoo Rautasuo.
Pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa on viime vuosina ollut vuosittain karkeasti noin sata tulipaloa tai vaaratilannetta, joissa syttymissyyksi on arvioitu ilotulite tai pyrotekninen tuote.
Tarkemmin näihin hälytystehtäviin perehtyneessä pelastusalan opinnäytetyössä havaittiin, että vuosina 2010–2019 palotyypeissä korostuivat juuri roska- ja jäteastioiden palot.
Myös maasto- ja rakennuspaloja syttyy ilotulitteista vuosittain, liikennevälinepaloja harvemmin.
Palopäällikkö Rautasuo kertoo, että yleensä ilotulitteisiin liittyvät palot saavat alkunsa itse ampumisesta, mutta toisinaan esimerkiksi roskispalo saattaa aiheutua rakettiroskien huolimattomasta käsittelystä. Roskispalojen yleisimmäksi syttymissyyksi hän arvelee kuitenkin ilkivaltaa.
– Arviomme mukaan ilotulitteisiin liittyvistä paloista yli puolet on tahallisia, noin kolmannes tuottamuksellisia ja noin kymmenen prosenttia vahinkoja.
Tosin Rautasuon mukaan jälkikäteen palon aiheuttajaa on vaikea arvioida, jos tilanteelle ei ole silminnäkijää.
– Joka tapauksessa iso osa näistä paloista on turhia, ja monet voitaisiin välttää käyttäjän varovaisuudella.
Antti Määttänen muistuttaa aikuisia, etteivät ilotulitteet kuulu alaikäisten käyttöön.
– Huonolla tuurilla rakettihuveista voi aiheutua hyvinkin kalliita vahinkoja, jotka saattavat seurata vahingonkorvausvastuina pitkälle aikuisikään.
Raketteja ei saa ampumisen jälkeen jättää ympäristöön, vaan roskat on vietävät viimeistään seuraavana päivänä roskiin. Rautasuo neuvoo kastelemaan roskat vedellä, ettei esimerkiksi ilotulitepata jää kytemään.
– Rakettiroskat saa laittaa vasta jäähtyneinä jäteastiaan, jotta ne eivät pääse kuumina sytyttämään ympärillä olevia roskia tai rakenteita.
Jos raketti toimi eli jää suutariksi on odotettava vähintään kymmenen minuuttia laukaisuyrityksestä ennen kuin sille tekee mitään. Sitten sen voi upottaa esimerkiksi vesiämpäriin. Suutaria ei saa yrittää sytyttää uudestaan.
Vain täysi-ikäiset saavat ostaa ja käyttää ilotulitteita. Raketteja ampuvan on lain mukaan käytettävä suojalaseja, muistuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
Myös muiden paikalla olijoiden kannattaa suojata silmänsä laseilla. Lapsille voi laittaa kuulosuojaimet.
Ilotulitteen käyttöohje on syytä lukea ennalta, ettei sitä tarvitse tihrustaa pimeässä. Raketit ammutaan aukealla paikalla ja ne on tuettava hyvin.
Sytytä ilotulite käsi suorana ja poistu nopeasti sen luota. Sytytyspuikko lisää turvallisuutta. Älä koskaan kumarru sytyttäessä ilotulitteen päälle.
Tukes kehottaa huomioimaan muut ihmiset sekä eläimet. Uusivuosi on monille melusta kärsiville ikävää aikaa.