Helsinki houkuttaa muuttajia – "Tänne halutaan monesta muustakin syystä kuin työn perässä"

Urbaanius: "Se on palveluja ja kulttuuria, joita ihmiset riemukseen käyttävät."

- Emme varsinaisesti houkuttele ketään Helsinkiin. Ihmiset muuttavat tänne omasta tahdostaan, toteaa Mikko Aho toimialansa tuliterän virastotalon juurella Kalasatamassa. Päivi Tuovinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Helsingin kasvu jatkuu tulevaisuudessakin, uskoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho.

Näin siitä huolimatta, että haastattelupäivän aamuna (15.12.) Helsingin Sanomat on uutisoinut, että Helsingistä on tänä vuonna muuttanut enemmän väkeä pois kuin tänne.

– Ihmiset haluavat edelleenkin asua kaupungissa, ja siihen on monia muitakin syitä kuin työ.

Helsinki säästi rakentamisessa 59 miljoonaa euroa – näin se tehtiin

Kaupunki kiehtoo Ahon mukaan tulijoita siksi, että täällä on paljon mahdollisuuksia kohtaamisiin toisten kanssa: oman ammattialan ihmisiä, saman lajin harrastajia, kiehtovia eri tavoin ajattelevia ihmisiä, naapureita, seuraa ravintoloissa ja vaikkapa vain puheensorinaa ympärillä kahvilassa.

– Urbaanius tarkoittaa kaupunkiympäristöä, joka tarjoaa monipuolisia palveluja ja kulttuuria, jota ihmiset voivat omaksi riemukseen käyttää, Aho sanoittaa.

Määritelmiä on monia. Yhtä hyvin urbaanius tarkoittaa toimivaa kaupunkitilaa, hyvää arkkitehtuuria ja vilkasta julkista liikennettä.

Ihmiset haluavat edelleenkin asua kaupungissa.

– Urbaaniuteen kuuluu myös yritys tuottaa yhdessä parempaa taloudellista tulosta, joka viime kädessä koituu kaikkien kaupunkilaisten eduksi, Aho huomauttaa.

Helsingillä on pakkomielle kasvaa, sanoo pormestarikisaan lähtenyt Jussi Halla-aho – "Valtaosa muuttovoitosta tulee ulkomailta ja se edistää kaikkea kielteistä"

Aho ja hänen toimialansa huolehtivat siitä, että urbaanin elämän edellytykset ovat kunnossa paitsi nyt, myös tulevaisuudessa. Tiekarttana on valtuuston noin kymmenen vuoden välein hyväksymä, tavoitteet määrittelevä yleiskaava. Viimeisin on vuodelta 2016.

– Nykyinen yleiskaava lähtee siitä, että Helsingistä tehdään muuallakin kantakaupunkimaisempaa eli entistä tiiviimpää. Kaupunki kasvaa sisäänpäin.

"Se on vastavoima ja se kasvaa" – Asukkaat heräsivät puolustamaan Helsingin metsiä ja taistelussa heitä auttaa mies, jonka mukaan kaupungin nykyinen kasvutahti on aivan liian kova

Kaikki asukkaat eivät katso jatkuvaa rakentamista hyvällä. Siellä täällä on syntynyt vastaliikkeitä. Niissä on vastustettu esimerkiksi Limingantien päiväkodin rakentamista kalliotontille Kumpulaan tai uutta Pirkkolan monitoimihallia Keskuspuistossa.

– On äärimmäisen hienoa, että kaupunkilaiset kiinnittävät huomiota omaan elinympäristöönsä. Tällaisessa ilmiössä on sekä hyvät että huonot puolensa.

– Joskus joukkoistamisen kautta yritetään vastustaa jo luvitettujakin hankkeita, kuten näissä tapauksissa. Haasteena on, että osaisimme vuorovaikuttaa asiat paremmin asukkaiden kanssa etukäteen. Se ei automaattisesti tarkoita, ettei alueelle rakennettaisi, vaan että ihmiset tietäisivät mitä on tulossa.

Myönnettyä rakennuslupaa ei Ahon mukaan kaupunkikaan voi enää peruuttaa.

Arkkitehti Mona Schalin: Halutaanko määrää laadun kustannuksella – näin valtava olisi Elielinaukiolle kaavailtu uudisrakennus

Kaupunki tiivistyy etenkin metro- ja juna-asemien ympärillä.

– Helsingistä tulee samalla monikeskustaisempi, Aho sanoo.

Keskittymät merkitsevät paitsi parempia palveluja ja enemmän asuntoja, monien asukkaiden mielestä paikoin myös raskasta rakentamista ja katukuiluja "isojen laatikoiden" välissä.

Esimerkkejä löytyy uusista kaupunginosista, kuten Kalasatamasta ja Jätkäsaaresta. Vastaavaa pelätään ydinkeskustassa Rautatieaseman kupeessa Elielinaukiolla, jonne suunnitellaan mittavaa toimistorakennusta. Töölössä Hifkin uuden hallin yhteyteen suunniteltu Garden Helsinki on herättänyt vastustusta.

– Kaupunkirakentamisen mittakaava on muuttunut. Nyt tulee korkeampaa, erityyppistä arkkitehtuuria. Sekin kertoo kiinnostuksesta kaupunkia kohtaan, että esimerkiksi Redin tyyppisiä hankkeita halutaan tehdä.

Kiistellyn kallion räjäytys alkaa Kumpulassa tammikuun alussa –  asukkaat harkitsevat uutta valitusta

Hakkuut tyrmistyttävät Pirkkolassa, toinen metsää uhkaava hanke käsittelyssä maanantaina – "Ei pidä rakentaa paikkaan, joka kaventaisi Keskuspuistoa"

Mikko Ahon poiminnat

Onnistumisia ja epäonnistumisia

"Kaupungissa on keskeistä, millä tasolla asuntotuotanto ja sen edellytykset pystytään pitämään, jotta asumisen hinta pysyisi edes jotenkin tolkullisena. Helsinki on onnistunut asuntotuotannossa ja sen kaavoittamisessa hyvin."

"Myös rakentamisen laatu on ollut kohtuullisen hyvää."

"Lisäksi meille on syntynyt hienoja kohteita, kuten Oodi ja Amos Rex. Tulossa on Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Edellytykset urbaanille elämälle kohenevat koko ajan."

"Pettynyt olen siihen, miten hitaasti Malmin entisellä lentokentällä päästään eteenpäin. Sitä aluetta tarvitaan uusille helsinkiläisille."

Pirkkolan metsää ei supisteta parkkipaikkojen takia – raidejokeri saattaa vähentää tarvetta muutenkin

"Samaan sumppuun tuodaan pikaraitiotievaunuja kolmelta suunnalta" – Pikaratikka kulkisi Jakomäestä keskustaan 42 minuuttia

Luontoa puolustava uusi liike pyrkii Helsingin valtuustoon – onko se kantona kaskessa vihreille?

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut