Helsingin Sipoolta "kaappaaman" alueen kohtalo ratkeamassa – Yksi asia yllätti kaavapäällikönkin: "Kaikki ovat nähdäkseni yhtä mieltä siitä, että..."
2
Östersundomin tulevaisuus on vuonna 2021 valintojen edessä. Kaavaprosessin kuluessa on tehty useita valituksia, joita korkein hallinto-oikeus parhaillaan perkaa. Kuvassa Östersundomin ostoskeskus. Ulla Yliherne
Katso isompi kuvaÖstersundomin tulevaisuus on vuonna 2021 valintojen edessä. Kaavaprosessin kuluessa on tehty useita valituksia, joita korkein hallinto-oikeus parhaillaan perkaa. Kuvassa taajamakyltti Karhusaaressa. Ulla Yliherne
Kaavoitus: Östersundomin uinuva alue voi ottaa vuodenvaihteessa jättiharppauksen eteenpäin. Jos kaava kumoutuu, palataan taas lähtöruutuun.
Helsinkiin kaksitoista vuotta sitten liitetyn Sipoon lounaisosa on elänyt toistakymmentä vuotta hiljaiseloa: alueen kaavoittaminen on takkuillut muun muassa kaavavalitusten vuoksi.
Nyt ovat kuitenkin käsillä päivät, jolloin Östersundomin alueen kehittäminen voi vihdoin saada roimasti tuulta purjeisiinsa.
Helsingin, Vantaan ja Sipoon valmistelema Östersundomin yhteinen yleiskaava hyväksyttiin jo vuonna 2018, mutta Helsingin hallinto-oikeus kumosi reilu vuosi sitten tämän kaavan.
Kolmea valitusta on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa toista vuotta – KHO:n vastauksia valituksiin odotetaan vuodenvaihteessa.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala arvioi, että KHO:n päätökset saapuvat viimeistään tammikuun alkupäivinä.
– Kyllä Östersundomin kehittäminen riippuu nyt hyvin paljon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä. Jos kaavapäätökset hylätään, se merkitsee kehittämistyön palaamista lähtöruutuun.
– Jos taas jo tehdyt päätökset hyväksytään, silloin voimme ryhtyä aikatauluttamaan kaavoitusta, Rajala arvioi.
Vaikka valitukset hylättäisiin, se ei merkitse Östersundomin alueen pikaista muuttumista.
– Jos kaava vahvistettaisiin, kovin ripeästi ei kuitenkaan päästä liikkeelle, sillä kaikki vie oman aikansa.
Östersundomin tulevaisuus on vuonna 2021 valintojen edessä. Kaavaprosessin kuluessa on tehty useita valituksia, joita korkein hallinto-oikeus parhaillaan perkaa. Ulla Yliherne
Valituksia ovat tehneet Uudenmaan ely-keskus, lintuharrastajien yhdistys Tringa sekä luonnonsuojelijat.
Ely-keskuksen valituksessa on kritisoitu muun muassa sitä, että Natura-arviot ovat olleet riittämättömiä.
– Valitukset eivät ole tulleet yllätyksenä, sillä niitä on aina tällaisten hankkeiden yhteydessä. Mutta yllätys on ollut se, että koko Östersundomin kaavaprosessi on kokonaisuudessaan kestänyt näin kauan, Rajala arvioi.
– Kaikki tahot ovat nähdäkseni yhtä mieltä siitä, että nyt Östersundomissa on mentävä jo tavalla tai toisella eteenpäin.
Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2007 liittää Sipoon lounaisosat Helsinkiin. Liitos toteutui vuoden 2009 alussa, jolloin Sipoo luovutti alueistaan 5 000 hehtaaria Helsingille.