Koronarokote on ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi ensi vuonna.
Jos rokotukset sujuvat odotetusti, herättävät ne Suomen talouden kesään mennessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Tutkijoidensa arvioita vuoden päätteeksi koonneen Etlan arvion mukaan ensi vuosi merkitsee koronakriisin loppua. Talouden laskusuhdanne päättyy ja toipuminen alkaa rokotteen ja EU:n elpymisrahaston tuella.
Luvassa on iloisen 20-luvun alku, mitä raha- ja finanssipolitiikan elvytys voimistavat, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Elpymisessä on luonteenomaista, että baarit täyttyvät ja Gran Canaria kutsuu, joten rautakaupat ja gigantit hiljenevät. Kasvun tekijöiden näkökulmasta iloinen vaihe ei kuitenkaan kestä kauaa, Kangasharju toteaa Etlan tiedotteessa.
Kangasharjun mukaan pitkän aikavälin kasvupotentiaali on Suomessa vain puolentoista prosentin luokkaa.
– Ellei sitä saada nopeammaksi, edessämme on tuskallinen julkisen sektorin sopeutusohjelma.
Suomen talous herää Etlan mukaan rokotteiden myötä viimeistään kesällä. Talouspolitiikassa siirrytään siten elvytyksestä sopeutukseen.
– Siirtymästä tuskin tulee poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta olennainen, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Hän katsoo, että sopeutukset on järkevintä ajoittaa edessä olevaan noususuhdanteeseen.
– Myös globaalisti talouskasvussa nähdään merkittävää kiihtymistä koronan helpotettua, mikä tukee kotimaista kasvua. Tosin rokotusten eritahtisuuden vuoksi alueelliset erot tulevat korostumaan.
Koronarokotteen arvioidaan olevan ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi. Ilman luotettavaksi koettua rokotetta ihmisten käyttäytymiseen jää liikaa ”epävarmuuden sumua, jonka sisään ei näe”. Etlan tutkijat listaavatkin rokotteen kuluneen vuoden positiivisimmaksi uutiseksi.
Koronavuodesta Suomen talous selvisi kaikkiaan pelättyä vähemmällä. Etlan ennusteryhmän mukaan Suomen talouspudotus oli kuluvana vuonna Euroopan pienimpien joukossa.
Teollisuus suoriutui odotuksia paremmin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt kasvussa, lisäksi koneiden ja laitteiden valmistus on pärjännyt eurooppalaisia verrokkeja paremmin.
Kuntataloudessa koronakevät näkyi yllättäen niin, että kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta eivätkä menot koronaepidemian aikana kasvaneet juuri lainkaan.