Konkurssiaalto uhkaa ravintoloita 31.1. jälkeen – asianajaja: "Useampi ja useampi ketju joutuu maksukyvyttömyystilaan"
2
Kaisaniemen viime vuosien maineikkaimpiin olutravintoloihin kuuluva Sori Taproom on perustettu vuonna 2016, jolloin se herätti huomiota lähes 30 oluthanan rivillä. Kuvanottohetkellä joulukuussa hanoista oli käytössä enää noin puolet Aapo Siippainen
Katso isompi kuvaLäntisen Brahenkadun Going Greek -ravintola kertoi konkurssihakemuksesta lokakuun lopulla. Aapo Siippainen
Korona: Asiantuntijat uskovat, että kymmeniä ravintoloita menee nurin tai lopettaa hiljaisesti.
Sakari Nupponen
| Päivitetty
Kustannustuki ei ehdi hätiin. Velkojat alkavat hakea ravintoloita konkurssiin, kun väliaikainen konkurssisuoja päättyy 31. tammikuuta. Lakimuutos on antanut suojaa muun muassa korona-aika syntyneisiin velkoihin. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt konkurssihakemuksia. Esimerkiksi Verohallinto haki Helsingin ydinkeskustassa toiminutta Sori Taproomin olut- ja ruokaravintolaa konkurssiin tammikuun alussa. Verohallinnolla oli ollut saatavia yritykseltä jo ennen koronaa.
Jos ja kun korona hellittää, useampi kuin joka neljäs suomalainen aikoo lähteä heti ulkomaille. Heti! Näin kertovat tuoreet gallupit.
Ulkomaanmatkailun mahdollinen avautuminen kauhistuttaa Majoitus- ja ravitsemislan etujärjestön MaRan toimitusjohtajaa Timo Lappia.
– Monella alan yrityksellä ovat rahat loppu raskaiden tappioiden jälkeen. Kulut on ajettu jo minimiin. Omia pääomia on pumpattu yrityksiin. Moni on velkojien armoilla, hän kuvailee.
Reilu viidesosa alan yrityksistä arvioikin olevansa konkurssiuhan alla puolen vuoden kuluttua. Pessimistien määrä kasvaa kyselystä toiseen.
– On lopetettu toimipaikkoja. Esimerkiksi henkilöstöravintolat tekevät näin. Miten työelämä muuttuu? Kannattaako niitä pitää, Lappi pohtii
Kaikki eivät siis mene konkurssiin ja päädy tätä kautta julkisiin tilastoihin, vaan tapahtuu myös hiljaisia lopettamisia.
Läntisen Brahenkadun Going Greek -ravintola kertoi konkurssihakemuksesta lokakuun lopulla. Aapo Siippainen
Ravintola-alaan perehtynyt asianajaja, ekonomi Pertti Ylikraka on hyvin huolissaan.
– Olen huomannut, että useampi ja useampi ravintola ja ravintolaketju joutuu maksukyvyttömyystilaan. Muun muassa aukiolorajoitukset johtavat siihen, että yhtiöiden kassavirta loppuu. Kuitenkin yhtiöllä on kiinteitä kuluja, kuten vuokrat ja osa palkoista, jotka juoksevat riippumatta siitä, onko tuloja vai ei, hän muistuttaa.
Liikepaikkoja tulee nyt tarjolle Helsingissäkin.
– Toivottavasti se näkyy vuokrissa. Uusia hyviä vuokralaisia ei niin vain löydy koronakriisin päättyessä, Lappi sanoo.
– Joku vuokranantaja on luvannut tyhjien tilojen vuokrasta -50 prosenttia lokakuuhun saakka, jos joku vain ottaa, alan yrityskauppoja vuosikymmenet tehnyt Ari Larnemaa tietää kertoa.
Hänen mukaansa on vaikea sanoa, mikä on lopulta konkurssien lukumäärä.
– Sulkeminen alkoi vaivihkaa jo keväällä monessa osoitteessa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ravintolatoiminta samoissa tiloissa vielä jatkuisi. Ravintolatilojen käyttötarkoitusta on totuttu pitämään kymmenien vuosien ajan ”häviämättömyyden lain” alaisina:
– Yrittäjät vain vaihtuvat. Ja motiivit.
– Nyt koronan aikana kauppahinnat eivät riitä enää tappioiden kattamiseen. Sikäli kun ylipäänsä ehtii ennen konkurssia ostajan löytämään. Sitten vaihtuu myyjä, kun sijaan astuu konkurssipesä, Larnemaa toteaa.
Lappi huomauttaa, että korona kourii kovin myös pikkupaikkakuntia.
– Moni sukupolvenvaihdos jää toteutumatta. Korjausvelkaa on esimerkiksi hotelleissa, ja kohta on vaikea löytää majoitusta alle 20 000 asukkaan kaupungeissa, Lappi ennakoi.
Ainoina valonpilkahduksina hän näkee ulosmyynnin kehittymisen ja joidenkin pikaruokapaikkojen menestyksen.
Vuodenvaihde toi uuden takapakin. Astui voimaan määräys, joka vaatii paivittäistavarakaupan tiskiin tulevilta ravintola-annoksilta samat tuoteselosteet kuin muilta elintarvikkeilta. Siis muun muassa suola- ja lihapitoisuudet sekä alkuperän ilmoittamisen.
Ongelman vaikeusaste kasvaa, jos yritys on etninen ja toimintaa on kaksikielisessä kunnassa. Yrittäjä puhuu ehkä suomea ja englantia, kokit intiaa, mutta tekstit pitää olla sekä suomeksi että ruotsiksi.
– Kauppajakelu onnistuu vain, jos tuote on hyvin vakioitu, Lappi arvioi.
”Vallitsevien epävakaiden aikojen vuoksi joudumme ikäväksemme ilmoittamaan, että Trattoria Rivoletto, Brasserie Rivoli ja Bar Baretto sulkevat ovensa määrittelemättömäksi ajaksi. Viimeinen aukiolopäivämme on tämän viikon torstai 31.12.2020.”
Näin kertoi ravintolarypäs Facebookissa 28. joulukuuta. Alkukuusta varauksia oli voinut tehdä normaalisti, ja ravintolat olivat päivittäneet ruokalistaansa ja tuoneet talveksi menulle muun muassa ranskalaisen kalakeiton bouillabaissen, maa-artisokkakeiton ja scampi provencal -annoksen.
Aivan yllätyksenä helsinkiläisklassikon nopea sulkeutuminen ei tullut.
Osittain samojen omistajien Bar 9 Uudenmaankadulla jatkaa toimintaansa.
Kokonaan lopettamisesta – ainakin entisessä osoitteessa Töölönlahdenkadulla, kertoi lappilaiseen ja jäämerelliseen ruokaan erikoistunut Ravintola Lumi, joka selvisi vielä ensimmäisestä korona-aallosta, kun alueelta katosivat sekä toimistotyöntekijät että turistit.
– Olemme myyneet ravintolan liiketoiminnan ja vuokrasopimuksen. Yhtiötämme Resteka Oy tai Ravintola LUMI -aputoiminimeä, rekisteröityjä tavaramerkkejä sekä muita immateriaalioikeuksia emme ole myyneet, tiedottavat ravintoloitsijat Kaija ja Teuvo Rutanen.
Pitkän linjan yrittäjät, joilla on ollut liiketoimintaa myös Saariselällä, lupaavat:
– Pienen hengähdystauon jälkeen jatkamme ravintolatoimintaa uudella liikepaikalla sekä uudella liiketoimintakonseptilla.
Viesti alkoikin: Arvoisat ihanat asiakkaamme, kiitos ja näkemiin!
Suurista ketjuista yksi supistaja on franchising-periaatteella toimiva ruotsalaislähtöinen O’Learys. Se lopetti Mannerheimintiellä tehden tilaa tanskalaistaustaiselle Old Irish Pubille, sulki Forumin Kukontorilla ja on ainakin toistaiseksi kiinni Helsinki-Vantaan lentokentällä.
2
