Kriisi: Korona koettelee pitkällä tähtäimellä eniten nuoria ikäluokkia, sanoo Esa Iivonen.
Koronakriisin seuraukset ulottuvat nuorilla sukupolvilla pitkälle tulevaisuuteen.
Näin sanoo MLL:n johtava asiantuntija ja sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lapsistrategian koronatyöryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen.
– Vaarana on erityisesti eriarvoisuuden kasvu, hän toteaa.
Koronan myönteisiin vaikutuksiin voidaan lukea yhteisen ajan kasvu perheissä – siitä ovat kuitenkin eniten nauttineet ne, joilla muutenkin menee hyvin.
– Jos on jo valmiiksi uupunut ja on esimerkiksi huolta perheen toimeentulosta, ja samaan aikaan lasten saama tuki muualta jää vähäisemmäksi, niin ongelmat totta kai kumuloituvat.
Iivosen johtama työryhmä on selvittänyt koronan vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Vaikka itse tauti ei ole juuri vaaraksi lapsille, vaikutukset ovat muuten mittavat – jo koulujen siirtäminen etäopetukseen heikensi lasten saamaa apua ja tukea ja lisäsi hyvinvointieroja.
Vaarana on erityisesti eriarvoisuuden kasvu.
– Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat suurimmat nuorilla, esimerkiksi työttömyys on kasvanut ja palkkasumma vähentynyt eniten nuorissa ikäluokissa, kertoo Iivonen.
Nuorten ensimmäiset työpaikat ovat usein palvelualoilla, joihin korona on iskenyt rajusti. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että työkokemuksen jääminen heti alkuun ohuemmaksi ennakoi heikompaa palkkakehitystä myöhemmin elämässä. Vastaavasti, kun koronakriisi on joskus ohi, ovat ensimmäisiä työpaikkojaan kärkkymässä jo uudet ikäluokat.
– Tässä mielessä kaikki toimet, mitä voidaan nyt tehdä nuorten työllisyyden helpottamiseksi, ovat tärkeitä. Pystytäänkö palkkatuella tarjoamaan töitä. Myös julkisen sektorin pitäisi työllistää nuoria niin paljon kuin vain mahdollista, Iivonen sanoo.
Koronakriisissä on paljon samaa kuin 1990-luvun lamassa, joka myös leimasi kokonaisia ikäluokkia.
Silti erojakin on. Tulevaisuuden nelikymppiset muistelevat ehkä yhdessä sitä, kuinka ylioppilasjuhlat ja muut merkittävät siirtymäriitit jäivät väliin tai ainakin olivat hyvin erilaiset kuin muilla.
Vastaavasti koronakriisiin lähdettiin Iivosen mukaan paremmasta taloudellisesta tilanteesta.
– Oli enemmän puskuria ja myös paremmat valmiudet vastata haasteisiin.
Lisäksi konkreettista toivoa on näkyvissä, kun koronarokotteet ovat pyörähtäneet käyntiin. Silti kestää vielä pitkään, ennen kuin koronakriisin voidaan sanoa kokonaan olevan ohi, Iivonen muistuttaa.
Lapsistrategian koronatyöryhmän väliraportissa puhutaan useassa kohdassa siitä, että kriisin hoidossa on muun muassa turvattava mielenterveyspalvelut ja varmistettava lasten, nuorten ja perheiden palvelut.
Iivosen mukaan valtio on myöntänyt lisärahaa kunnille palveluiden toteuttamiseen ja syntyneiden hyvinvointierojen tasaamiseen.
– Muutenhan nämä raportin kohdat jäisivät pelkäksi sanahelinäksi, hän toteaa.
