Jäihin hukkui ainakin 27 ihmistä viime vuonna – "Kalenteriin ei voi jään kestossa luottaa"

Jäälle ei koskaan pitäisi lähteä, jos ei voi varmistua jään kantavuudesta tai ole ainakin valmistautunut siihen, että jää voi pettää alta. Arkisto / Jussi Vehkasalo
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Vuosi 2020 oli synkkä vuosi jäihin hukkumisten suhteen. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotietojen mukaan jäihin vajoamisen seurauksena menehtyi viime vuonna ainakin 27 ihmistä. Edellisen kerran kuolleiden määrä nousi yhtä korkeaksi SUH:n ennakkotilastojen mukaan vuonna 2014. Tänä talvena hyinen vesi vaati jo joulukuussa ainakin kahdeksan alkutalven jäille rohjenneen hengen.

SUH:n koulutussuunnittelija Anne Hiltusen mukaan jäihin vajoamisen riskiä lisäävät osaltaan aiempaa leudommat talvet.

– Jos on lapsuudessa tottunut menemään jäälle joulukuussa tai viimeistään loppiaisena, ei sitä enää useinkaan kannata tehdä. Ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat lämpenemään päin, joten kalenteriin ei voi jään kestossa siksikään luottaa. Etenkin Etelä-Suomessa jääpeitteestä on tullut hyvin epävarma, Hiltunen sanoo Lähi-Tapiolan tiedotteessa.

Kasvaneeseen hukkumisriskiin talvien lämmetessä kiinnitti huomiota myös tuore kansainvälinen tutkimus, jossa kartoitettiin jäihin hukkumisia kymmenestä maassa. Kun talvien pakkaslukemat jäävät lähemmäs nollaa ja kylmien kausien kesto lyhenee, jää vahvan jääpeitteen aika lyhemmäksi ja jää voi olla arvaamattomampaa. SUH toimitti tutkimukseen tietoja Suomesta.

– Jäälle ei koskaan pitäisi lähteä, jos ei voi varmistua jään kantavuudesta tai ole ainakin valmistautunut siihen, että jää voi pettää alta. Näin alkutalvesta jäätilanne vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea ja jään paksuus voi vaihdella yllättävän paljon myös ihan pienellä alueella, jatkaa Hiltunen.

Viime keväänä koronaepidemia lisäsi ihmisten liikkumista luonnossa, ja hukkuneiden ja vesipelastustehtävien määrä kasvoi.

Koronaepidemia lisäsi ulkoilua, mutta sillä oli synkkä sivuvaikutus vesillä

SUH:n vuosilta 2010–2019 kokoamien ennakkotilastojen mukaan noin joka kolmas jäihin hukkunut oli vajonnut veteen ajoneuvolla. Kymmenen vuoden aineisto kattaa kaikkiaan 152 jäihin hukkunutta, ja heistä joka neljäs oli kävelijä ja lähes joka viides pilkkijä tai verkkokalastaja. Loput olivat liikkeellä luistellen, hiihtäen tai esimerkiksi potkukelkalla.

SUH:n tiedot pohjaavat medialähteisiin, eikä mukana ole aivan kaikkia jäihin vajonneita, viralliset hukkumistilastot julkaisee aikanaan Tilastokeskus.

– Moottorikelkkailijoita on havaintojemme mukaan yli puolet jäihin ajoneuvolla hukkuneista. Se korostaa sitä, että jo moottorikelkka tai esimerkiksi mönkijä vaatii pinnalla pysyäkseen erittäin kantavan jään. Autolla tai muilla isommilla ajoneuvoilla vaatimus on tietysti vielä suurempi, ja niillä kannattaakin liikkua vain merkityillä jääteillä, sanoo Hiltunen tiedotteessa.

Yksin jään paksuus ei vielä takaa, että liikkuminen jäällä on turvallista. Jääpeitteestä osa voi muodostua niin sanotusta kohvajäästä, joka on syntynyt lumen tai loskan jäätyessä, eikä ole niin vahvaa kuin kantokyvyn mittarina perinteisesti käytetty teräsjää.

– Jäässä voi myös olla halkeamia tai lumen peittämiä heikkoja kohtia, joten liikkuessa kannattaa aina pitää silmät auki, sanoo Lähi-Tapiolan projektijohtaja Antti Määttänen.

Älä anna jään yllättää

Vinkkejä turvalliseen jäillä liikkumiseen

Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.

Jään kantokyvystä kertoo teräsjää. Suoraan veden pinnalta pakkasella jäätynyt teräsjää on vahvin jään muoto. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Ilmatieteen laitos

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut