Ajaako empatiakyvyn puute alaikäisiä raakoihin rikoksiin? – Asiantuntija kertoo, kuinka taidon kehittymiseen vaikutetaan jo varhaislapsuudessa: "Ei mitään rakettitiedettä"

Nuoret: Empatiataitoa voi kehittää läpi elämän, mutta isoimmat eväät siihen saadaan jo varhaislapsuudessa.

Laura Widenius on huomannut, että nuorten hyvinvointi on polarisoitunut. Hannu Hyvärinen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Viime aikoina monia ovat järkyttäneet uutiset alaikäisten tekemistä raaoistakin rikoksista.

Paikallisesti ja valtakunnallisesti huomiota herätti Koskelan murha, josta on epäiltynä kolme 16-vuotiasta poikaa. Maanantaina 4. joulukuuta 15-vuotias poika on otettu kiinni epäiltynä tapon yrityksestä Myllypurossa.

Poliisihallituksen tilastoista selviää, että viime vuoden aikana jo 49 alaikäistä on ollut epäiltynä henkirikoksesta tai sen yrityksestä.

Vaikka tekijöiden taustoista on niukalti tietoa, herää kysymys, ovatko nuorten empatiataidot heikentyneet.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeuttina helsinkiläisellä Aatos Klinikalla työskentelevä Laura Widenius toteaa, että nuoruus on ylipäärään haastavaa aikaa empatian ja tunteiden säätelytaitojen kehittymisen osalta.

– Se liittyy aivojen kehittymiseen ja neurobiologiaan sekä myös hormonaaliseen puoleen. Varsinkin pojilla nuoruusiässä tulee erityisen haastava kausi jossain vaiheessa nuoruutta.

Se ei ole mitään rakettitiedettä.

Yleisellä tasolla Widenius ei näe, että nuorten empatiataidot olisivat vuosikymmenien saatossa huonontuneet, mutta hän on huomannut polarisoitumista. Toisaalta vanhemmuudessa ymmärretään jo paremmin kiintymyssuhteita ja empatiataitojen kehittymistä, mutta on joukko nuoria, jotka voivat aiempaa huonommin.

Wideniu ksen mukaan, että voimakkaassa tunnetilassa väkivallanteon hetkellä empatiakyky on voinut romahtaa. Kun voimakas tunnetila laskee, katumus voi iskeä.

– Kyky ajatella loogisesti, nähdä omien tekojen seurauksia ja asettua toisen asemaan voivat jäädä voimakkaan tunnetilan alle, Widenius kuvailee.

Empatiakyky on meissä synnynnäistä, mutta taitojen karttuminen riippuu ympäristöstä. Jo vauvalla on halu suuntautua vuorovaikutukseen ja luoda yhteys toiseen ihmiseen. Jos lapsena ei ole saanut säätelevää vuorovaikutusta tai turvaa aikuiselta, sillä on iso merkitys empatiakykyyn.

– Jotta empatiataidot kehittyvät, se vaatii, että tulee hoivatuksi, saa lohdutusta, tulee perustarpeet tyydytetyksi ja vastatuksi tunnetarpeissa. Se ei ole mitään rakettitiedettä, Widenius sanoo.

Jo arjen läsnäololla ja yhdessäololla kehittää lapsen empatiataitoja. Mutta entä jos arjessa on kova kiire, ja älylaitteet varastavat huomion?

– Minun huoli on se, mitä silloin jää paitsi, jos ruudut vievät tilaa läsnäolevalta vuorovaikutukselta. Ne eivät ikinä voi korvata sitä. Keskiössä olisi hyvä olla meidän ihmisten inhimillinen tarve luoda yhteyttä toisiin ihmisiin ja tulla ymmärretyksi.

Kuka?

Laura Widenius

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri.

Psykoterapeutti, perheterapeutti Aatos Klinikalla.

Konsultoi ja työnohjaa lastenkodeissa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut