Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nyt sitä piisaa, mutta vähälumisissa talvissa on myös huolestuttava ilmiö: "Marialle tämä on ihan uusi juttu", sanoo 6-vuotiaan isä

Talviliikunta: Vähälumisten talvien vuoksi lapset eivät opi talvilajeja.

Isolla liukurilla Malminkartanon jätemäkeen pulkkailemaan tulleet konalalaiset Leo, 9, ja Maria, 6, Henriksson laittavat maskiksi kutsumansa pipot kasvoilleen ja syöksyvät lumesta pöllyävään mäkeen.

Laskemisen riemu on käsin kosketeltavaa ja ilo paistaa sisarusten kasvoilta. Lunta on selvästi odotettu.

– Ihanaa, että eteläänkin on pitkästä aikaa tullut lunta. Tämän ikäiset eivät vielä paljon ole lumessa olleenkaan, koska syksyt ja talvet ovat viime vuosina menneet sekaisin, toteaa isä Markku Henriksson.

Lapset ovat olleet pulkkamäestä niin innostuneita, että laskemassa on viime päivinä käyty jopa kahdesti päivässä.

– Marialle tämä on ihan uusi juttu. Pakkanen saisi vielä kiristyä ja tulisi ulkojäitä. Mariakin oppisi luistelemaan, isä toteaa.

Leo on aikaisempina vuosina käynyt talvella luistelemassa ja hiihtämässä, mutta Maria ei, koska lunta ei ole ollut.

Tämän ikäiset eivät vielä paljon ole olleet lumessa.

Sisarusten mukaan talvessa parasta on lumi.

– Silloin on kaunista ja voi mennä pulkkamäkeen, Leo sanoo.

Viime vuosina talvet Helsingissä ovat olleet niin vähälumisia, että monet alle kouluikäiset eivät tiedä tai muista lumesta juuri mitään. Vähälumisuus on vaikuttanut isosti myös lasten ulkoiluun talvella.

– Kyllä me olemme sitä todella paljon pähkäilleet, että mitä tilalle, jotta liikunta ei vähenisi, sanoo Suomen Ladun lastentoiminnan suunnittelija Tiia Eskelinen, joka tunnistaa ilmiön ja kertoo, että yhdistys joutui jo yli viisi vuotta sitten keksimään jotain uutta perinteikkään muumien hiihtokoulun tilalle.

– Hiihtokoulun rinnalla on vuodesta 2014 ollut muumien retkeilykoulu. Vähälumisuus oli siellä jo nähtävissä. Käymme jäsenyhdistystemme kanssa jatkuvasti keskustelua, mitä voisi keksiä perinteisten talvilajien tilalle.

Erityisen harmillista Eskelisen mukaan on se, että lasten hiihto- ja luistelutaidot eivät pääse kehittymään.

– Liikunnalliset taidot vaikuttavat pitkälle ja voivat jopa loppuelämän vaikuttaa liikuntavalintoihin ja -kykyihin. Lajit eivät myöskään pääse kehittymään.

Lumettomien talvien liikunnaksi Eskelinen ehdottaa siirtymistä kesälajeihin.

– Voi pelata jalkapalloa, juosta ja yleisurheilla. Myös erilaiset heijastin- ja taskulamppuleikit innostavat lapsia, joita voi saada näin lähimetsään jo aamulla, kun on vielä pimeää.

Leppävaarasta Malminkartanon pulkkamäkeen perheensä kanssa tullut Reelika Vilkmann kertoo, että viime talvina perheen 5- ja 9-vuotiaat lapset ovat harrastaneet lähinnä pyöräilyä ja kävelyä.

– Totta kai liikkumiseen tulee muutoksia, jos lunta ei ole. Pienempi ei ole käynyt vielä kertaakaan hiihtämässä tai luistelemassa. Isompi on käynyt koulun kanssa.

Lumi herättää Vilkmannin mukaan lapsissa tunteita. Se kuuluu talveen.

– He ovat todella odottaneet, koska tulee lunta. Kaupassakin huomasimme, että talvi niin sanotusti yllätti, kun kaikki pulkat olivat loppu. Ostimme toisen liukurin, Vilkmann kertoo.

Lasten, Lisette, 5, ja Markus, 9, Vooglan mukaan talvessa on parasta laskeminen, lumi, lumiukot ja lumella leikkiminen.

Malminkartanossa asuvan Uosukaisen perheen Roni-isän mukaan lapset heti lumen tultua muistaneet, mitä se on.

– Lapset miettivät, onko se sokeria, suolaa vai mitä. Mistä se on tehty ja millä sillä voi tehdä.

Emilian, 6, ja Oliverin, 4, kanssa on tehty jo muutamakin lumiukko kodin ikkunan eteen.

– Teimme kepeistä kädet, hiukset ja jopa jalatkin, isä kertoo.