Meilahdessa rapistuu jo 8 vuotta sitten tyhjilleen jäänyt museo – talon kohtalolle 3 vaihtoehtoa

Meilahti: Kuka ryhtyisi yrittäjäksi näille historiallisille kulmakunnille? Taidemuseo on ollut tyhjillään vuodesta 2012.

Museon tilat ovat olleet tyhjillään tai vuokrattuna väliaikaiskäyttöön siitä lähtien kun Helsingin kaupungin taidemuseo lopetti toimintansa rakennuksessa vuonna 2012. Sakari Nupponen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Kun Helsingin kaupungin taidemuseo avasi Tennispalatsissa HAM:n, nukahti yksi sen toimipiste Tamminiemen museon ja Meilahden Ruusupuiston takana ruususen uneen.

Paikka on arvokas, mutta tavallaan syrjässä. Toisaalta liki liippaa muun muassa Turun väylä ja nelosen ratikkareitti. Tavallisesti hiljainen, mutta liikenteellisesti tukkoinen, kun väki hyvällä säällä ryntää ulkoilemaan läheiseen Seurasaareen.

Museon parkkipaikka onkin ollut vilkkaassa käytössä. Seurasaaressa käy noin 600 000 ihmistä vuodessa.

Eikö se pitänyt purkaa? Sitä kysyy moni kurkistellessaan tyhjyyttä kumisevaa näyttelytilaa suurista lasiovista. Kyllä ja ei.

Purkaa kokonaan ja rakentaa uutta. Purkaa osittain ja rakentaa uutta. Ottaa käyttöön uudelleen.

Vaihtoehtoja oli nämä kolme, kun kaupunki vuonna 2016 etsi avoimella kilpailulla uuttaa käyttötarkoitusta taidemuseolle. Museon lisäksi hankealueeseen kuuluivat entinen Villa Solhem, Meilahden kartanon päärakennus ja niin kutsuttu tanssipaviljonki.

Ajatukset eivät ole muuttuneet.

Kaupunki ei silloin saanut tyydyttäviä vastauksia ja nyt alueelle ollaan käynnistämässä uuden kaavaluonnoksen laatimista. Vasta sen jälkeen voidaan alue kilpailuttaa uudelleen. Aikataulusta ei ole tällä hetkellä varmuutta.

– Ajatukset eivät ole muuttuneet. Alue halutaan pitää yleisölle avoimena, Helsingin kaupunkiympäristön toimialan arkkitehti Marina Fogdell kertoo.

Edellisellä kierroksella ideoita tuli muun muassa museon ravintola-, hotelli-, kylpylä- yms. wellness-käytöstä.

Kun museotilat suljettiin 2012, huhuttiin, että niissä olisi ollut homeongelma, mutta sisäilma-, rakenne- ja kosteusteknisten kuntotutkimusten mukaan rakennuksen kunto on ”tyydyttävä”.

Alueen 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevat rakennukset ovat suojeltuja. Meilahden kartanon päärakennus on huvila-alueen vanhin – noin vuodelta 1800.

1850-luvun puolivälissä valmistunut Tanssipaviljonki on ollut kartanon juhlatila.

Vuonna 1976 rakennettu tasakattoinen museo ei ole suojelukohde. Rakennuksen suunnitteli Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehti Sakari Siitonen.

Historia suorastaan havisee näillä nurkilla.

Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle kreivi Fabian Steinheil nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi. Hän piti Meilahden kartanon päärakennusta kesähuvilanaan vuodesta 1810 alkaen. Kreivi osti tilan vuonna 1823 ja muutti sinne pysyvästi asumaan vuonna 1830.

1830–40-luvuilla vallitsi Helsingin seuraelämän kukoistusaika. Meilahden puistosta tuli ylistetty porvariston vierailukohde ja kartanon alueella järjestettiin loistokkaita juhlia – muun muassa kuuluisa venetsialainen ilta kesällä 1840.

Helsingin kaupunki osti Meilahden tilan vuonna 1871. Entisestä laajasta kartanonpuistosta muodostettiin useita huvilapalstoja, kuten Solhem, Tamminiemi, Viola, Waaranto ja Tomtebo.

Villa Solhemin päärakennus oli rakennettu vuonna 1883, mutta purettiin 1974 huonokuntoisuuden takia ja kenties siksi, että huvilasta oli suora näköyhteys silloisen tasavallan presidentin Urho Kekkosen virka-asunnolle, Tamminiemeen. Nyt villasta muistuttavat enää kiviportaat.

Itse Meilahden kartanorakennus siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan 1967, ja kaupunki päätti rakentaa modernin taidemuseonsa kallioselänteiden väliseen notkelmaan, jossa se nyt odottaa uusiokäyttöä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut