Oppivelvollisuus piteni 18 vuoteen, mutta ratkaiseeko se koulupudokkuuden ja keskeyttämiset? – "Usein kyse on siitä, että osaaminen ei riitä toisen asteen suorittamiseen"

Koulutus: Toisen asteen maksuttomuus jo ensi syksystä aiheuttaa haasteita Helsingille. Samalla oppivelvollisuus pitenee 18 vuoteen.

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen olisi toivonut oppivelvollisuusuudistukselle pidempää siirtymäaikaa. Arkisto/Johanna Erjonsalo
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Pakolliseksi ja samalla maksuttomaksi ensi syksynä muuttuva toisen asteen koulutus aiheuttaa runsaasti pähkäiltävää Helsingin kaupungille.

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.) toteaa, että uudistuksen aikataulu on tiukka. Vain reilun puolen vuoden kuluttua kaikilla lukion ja ammattikoulun aloittavilla opiskelijoilla tulisi esimerkiksi olla kaupungin hankkima maksuton tietokone käytössään.

Tätä ennen pitäisi päättää muun muassa, minkälaisilla ominaisuuksilla varustettu tietokone Helsingissä tarjotaan, hoitaa ison hankinnan kilpailutuskierros ja vielä löytää tavarantoimittaja, joka kykenee nopealla aikataululla toimittamaan kaupungille useita tuhansia koneita.

– Käsittääkseni kaikki lakiuudistukseen lausunnon antaneet olivat sitä mieltä, että siirtymäajan olisi pitänyt olla pidempi, Pakarinen huomauttaa.

Valtio on luvannut korvata kunnille oppivelvollisuuden pidentämisestä syntyvät kulut. Pakarinen sanoo, että kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen tämän vuoden talousarvioissa ei ole varauduttu toisen asteen maksuttomuuteen.

– Joka tapauksessa kaupungin kulut tulevat joiltain osin kasvamaan.

Tämän kevään ysiluokkalaisten on hakeuduttava joko toiselle asteelle tai nivelvaiheen opintoihin, jollaisia ovat esimerkiksi kymppiluokka tai ammatillisiin opintoihin valmistava koulutus. Oppivelvollisuus päättyy jatkossa 18-vuotiaana. Maksutta voi opiskella sen kalenterivuoden loppuun, jolloin täyttää 20.

Yle teki taannoin jutun, jonka mukaan kunta osoittaa nuorelle opiskelupaikan, ellei tämä ole hakenut mihinkään tai ei ole päässyt haettuun paikkaan. Eli tarkoittaako tämä sitä, että nuorelle osoitetaan esimerkiksi vapaa paikka joltain ammattiopiston linjalta – jolloin periaatteessa kotikaupunki tai -kunta tekisi valinnan nuoren työurasta?

– Tätä se tarkoittaa, Pakarinen vastaa, ja toteaa, että tuskin se ainakaan opiskelumotivaatiota lisää.

– Meillä on noin neljäkymmentä yksityistä toisen asteen oppilaitosta Helsingissä, joiden kanssa pitää nyt kehittää tiivis yhteistyö paikkojen löytämiseksi. Ei voi olla niin, että kaikki, jotka jäävät ilman paikkaa, sijoittuvat kaupungin Stadin ammatti- ja aikuisoppilaitokseen, Pakarinen sanoo.

Ylipäätään hän epäilee, onko pakko ja laaja maksuttomuus se keino, jolla päästään lakiuudistuksen tavoitteeseen, eli keskeytysten vähentämiseen.

– Koulutustakuuhan on Helsingissä toteutunut jo aiemmin, eli yksikään peruskoulun päättävä nuori ei ole jäänyt ilman jatkopaikkaa, Pakarinen muistuttaa.

Koulupudokkuuteen johtavatkin Pakarisen mukaan muut syyt kuin se, ettei opiskelupaikkaa löytyisi.

– Usein kyse on siitä, että osaaminen ei riitä toisen asteen suorittamiseen.

Koulupudokkuuden syihin pitäisikin Pakarisen mukaan pureutua jo perusopetuksessa. Hän myös muistuttaa, että jo nyt esimerkiksi yläasteilla tehdään opinto-ohjausta ja ammattioppilaitoksissa hartiavoimin töitä, jotta keskeyttämisiä saataisiin vähennettyä. Toisen asteen opiskelijoille esimerkiksi soitetaan, ellei heitä näy.

Lisäksi valmentavassa koulutuksessa voi parantaa opiskeluvalmiuksiaan ennen lukion tai ammattikoulun aloittamista.

Maksuttomuus voi tuoda myös Helsingille seurauksia, joihin ei ole varauduttu. Jatkossa Kela korvaa yli 7 kilometrin koulumatkat opiskelijoille täysin. Jo nyt Helsingissä on erityistehtävän saaneita lukioita, joihin tullaan pidemmän matkan päähän.

– Kyllähän maksuttomuus lisää houkuttavuutta entisestään, Pakarinen sanoo.

– Ja vaikka on hienoa, että lahjakkuuksia tulee Helsinkiin, niin samalla Helsingissäkin asuvien nuorten määrä kasvaa.

Keskiarvorajat voivat siis nousta, jolloin entistä harvempi helsinkiläisnuori mahtuu oman kaupungin kouluun, vaikka paikkoja onkin Pakarisen mukaan lisätty.

– Se taas lisää sitä, että juuri ne 7–8:n keskiarvon oppilaat joutuvatkin lähtemään kauemmaksi ja uudistus toimii vähän nurin kurin.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut