Abiturientti Lukas Virtala aikoo palata lukion penkille, nyt kun siihen avautui mahdollisuus – etäopetuksen vaikutukset voivat näkyä tulevissa kirjoituksissa

Lukiot: Lukas Virtala aikoo hyödyntää abeille avautuneen mahdollisuuden.

Ressun lukiota käyvälle Saska Kolehmaiselle (vas.) etäopiskelu ei ole sopinut. Lukas Virtala on oppinut rytmittämään viimeisen vuoden opinnot myös etänä. Päivi Tuovinen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Ressun lukiota käyvä Lukas Virtala sai perjantaina kuulla, että maanantaista alkaen abiturientit saavat palata lähiopetukseen niin halutessaan loppujakson ajaksi, eli noin kolmeksi viikoksi arviointiviikko mukaan lukien.

– On kiva, että pääsee viimeisiksi viikoiksi kouluun. Ei välttämättä opetuksen takia, vaan siksi, että saa vähän säädyllisemmän päivärytmin lukulomaa ajatellen, Lukiolaisten Liiton liittohallituksessa oleva Virtala pohtii.

Lukiolaisten 1800-luvulta asti jatkunut perinne katkeaa nyt koronan vuoksi – opiskelijat harmissaan: "Tuntuu epäreilulta ja surulliselta"

Virtalalle itselleen etäopinnot ovat sopineet hyvin, mutta hän tietää, että kaikille ei.

Helsingin Lukiolaisten varapuheenjohtaja Saska Kolehmainen opiskelee toista vuotta Ressun lukiossa, ja pelkää nyt, miten etäopiskelu vaikuttaa tuleviin kirjoituksiin.

– Päällimmäisenä koen etäopetuksen todella epämotivoivana, kun joka päivä on oltava useita tunteja näytön toisessa päässä. Siinä tarvitsee todella paljon itsenäistä otetta. On helppo joutua tilanteeseen, jossa vain passiivisesti kuuntelee sen tunnin ajan, Kolehmainen kertoo.

Vaikka Kolehmaisella kirjoituksiin on vielä aikaa, hän muistuttaa, että lukion kakkosellakin on tärkeitä kursseja, ja loppuun jää enemmän kerrattavaa, jos asioita ei omaksu nyt.

Koen etäopetuksen todella epämotivoivana.

Helsingin lukiokoulutuksen päällikön Harri Korhosen mukaan huolena on, että pitkittyessään etäopetuksen vaikutukset alkavat näkyä jo ylioppilaskokeissa saakka.

Rauhallisemmilla korona-alueilla lähiopetusta on voitu järjestää, joten onkin herännyt huoli, voiko tämä asettaa lukiolaisia eriarvoiseen asemaan valtakunnallisissa ylioppilaskirjoituksissa.

– Viime syksyn kirjoituksia emme ole vielä ehtineet kovin perinpohjaisesti analysoida, mutta näppituntuma on, että tuolloin etäopetuksen vaikutukset eivät vielä näkyneet suuresti, Korhonen arvioi.

Oppivelvollisuus piteni 18 vuoteen, mutta ratkaiseeko se koulupudokkuuden ja keskeyttämiset? – "Usein kyse on siitä, että osaaminen ei riitä toisen asteen suorittamiseen"

Loppuvuodesta teetetyt kyselyt kuitenkin paljastavat, että etäopetuksessa oppiminen on osalla haastavampaa kuin viime keväänä siitäkin huolimatta, että etäopetuksen laatu on Saska Kolehmaisen mielestä parantunut viimekeväisestä.

– Niillä opiskelijoilla, joilla on lähtökohtaisesti on ollut hankalampaa etänä, alkavat vaikeudet kasaantua, Korhonen sanoo.

Siksi Korhosen mielestä on hyvä päätös, että abeilla on nyt mahdollisuus lähiopetukseen.

– On tärkeää, että voidaan tukea abeja yo-kirjoituksiin valmistautumisessa, kun pääkaupunkiseudun abit ovat olleet enemmän etäopetuksessa kuin abit monilla muilla alueilla.

Koronakriisi voi leimata nuoria ikäluokkia pitkälle tulevaisuuteen – Asiantuntija näkee samoja piirteitä kuin 90-luvun lamassa: "Vaarana on eriarvoisuuden kasvu"

Abeja hän kannustaa hyödyntämään kaikkea tukea, jota lukiosta on tarjolla.

–  Ennen kirjoituksia suosittelemme kahden viikon omaehtoista karanteenia, jotta kirjoituksiin osallistuminen onnistuu kaikille. Jatkakaa samaa vastuullista linjaa kuin tähänkin asti, eli toimikaa koronaturvallisesti myös vapaa-ajalla, Korhonen osoittaa terveiset abeille.

Mohamed, 17, tienaa rahaa viemällä helsinkiläisten perheiden lapsia harrastuksiin – "Työnhaku on ollut aika helppoa"

Saska Kolehmainen kokee, että juuri vuorovaikutus opettajan ja muiden oppilaiden kesken fyysisessä luokkatilassa on oppimisen kannalta tärkeää. Kolehmainen aikoo kirjoittaa keväällä ruotsin, ja etenkin juuri sen opiskeluun hän olisi kaivannut lähiopetusta.

Kolehmainen ei ole vielä varma, onko hän oikeutettu lähiopetukseen. Lukas Virtala pohti hetken, meneekö lähiopetukseen ollenkaan.

– Uskon, että aion tulla joitain oppitunteja suorittamaan koululle. Kertauskursseilla esimerkiksi harjoitellaan, miten Abitissa kannattaa piirtää vaikkapa eri fysiikan kaavoja. Virtala kertoo.

Abitti on digitaalinen koeympäristö, jolla myös ylioppilaskirjoitukset tehdään.

Helsinkiläinen Tiuku, 16, tarjoaa nyt apua lumitöihin, toiveena taskurahan tienaus – "Jos aloittaa ansaitsemisen jo nuorena, se kannustaa itsenäiseen elämään"

Abitti oli myös yksi syy sille, miksi Helsingin lukiot esittivät pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmälle, että abiturientit pääsisivät loppujaksoksi lähiopetukseen.

– Näin voisimme ainakin vähentää abien stressiä, jos tarjoamme mahdollisuuden treenata sitä, Harri Korhonen sanoo.

Abit pääsevät pk-seudulla takaisin lähiopetukseen valmistautumaan yo-kokeisiin – suositellaan omaehtoista karanteenia 2 viikkoa ennen kokeita

Helsinkiläinen Lassi Haimi, 17, treenaa 30 tuntia viikossa – tavoitteena vuoden 2024 olympialaiset

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut