Sosiaalisessa mediassa on taivasteltu Kruunusiltojen kustannusarvion nousua Helsingin kaupungin kerrottua vastikään, että hankkeen hinta on noussut.
Kaupungin mukaan tuorein kustannusarvio on 350 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa. Se on noin 35 prosenttia suurempi kuin valtuuston hyväksymä enimmäishintapäätös 260 miljoonaa euroa hankkeen toteuttamiseksi.
Tämä ei ole kuitenkaan ainoa kerta, kun kustannusarviot ovat matkan varrella nousseet. Kun Helsingin Uutiset kertoi vuonna 2013 Kruunusiltojen arkkitehtuurikilpailun voittajasta, jutussa mainittiin jättisiltahankkeen kustannusten olevan "lähes 200 miljoonaa euroa". Vuonna 2013 Kruunusiltojen rakentamisen kerrottiin myös alkavan "arviolta 2018".
Kaksi vuotta sitten, helmikuussa 2019, HU haastatteli apulaispormestari Anni Sinnemäkeä (vihr.) Helsingin jättimäisistä raidehankkeista. Tuolloin Kruunusiltojen kustannusarvio oli 375 miljoonaa euroa sisältäen varikot ja kalustohankinnat.
Nyt kokonaiskustannus siis on ainakin 350 miljoonaa, johon eivät sisälly vaunuhankinnat sekä Laajasalon hybridivarikko.
Kruunusillat tiedottaa, että koska siltaurakan kilpailutus on kesken ja allianssin suunnittelu on edelleen käynnissä, ei kustannusarviota vielä pystytä tarkasti määrittämään.
Tämän hetken kustannusarvion merkittävimmät erot neljän vuoden takaiseen johtuvat siitä, että nyt on suunniteltu rakentamisen käytännön toteutus haastavilla Hakaniemen ja Kaivokadun rakentamiskohteilla. Raitiotielle tehdään aiempaa parempi runkomelueristys, yhteyden sähköjärjestelmän käyttövarmuutta ja sähkönsyöttöasemien määrää on kasvatettu, Merihaansillan jääkuormakestävyyttä on parannettu ja vasta nyt on voitu ottaa huomioon rakentamisen kesto, johon vaikuttavat muun muassa saatujen ympäristölupien ehdot.
Lisäksi uutta kustannusarviota laskettaessa käytössä on ollut allianssin urakoitsijaosapuolien materiaali- ja rakentamiskustannustietoa.
Käynnissä olevassa raitiotien suunnittelussa pyritään yhä löytämään kustannussäästöjä tuovia ratkaisuja. Rajuin vaihtoehto olisi muuttaa eniten kustannuksiin vaikuttavia asioita, kuten raitiolinjan pituutta tai linjausta. Parhaillaan arvioidaan näiden mahdollisten kustannussäästöjen vaikutusta siihen, mitä hankkeella tavoitellaan eli laadukasta joukkoliikennepalvelua osana muuta liikennejärjestelmää.
Kruunusiltojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa valmistelevilla töillä tänä keväänä Kruunuvuorenrannassa sekä Hakaniemessä. Syksyllä on tarkoitus aloittaa varsinainen rakentaminen.
Keskustasta Laajasaloon vievän raitiotieyhteyden pituus on 10 kilometriä ja kokonaisuuteen kuuluu muun muassa kolme siltaa, joista Kruunuvuorensilta 1200 metriä on Suomen pisin.
– Hankkeessa on parhaillaan käynnissä KAS2-vaihe, jonka aikana tehdään suunnitelmia ja määrälaskentoja. Tarkoituksena on, että maaliskuun puoleen väliiin mennessä hankkeelle on muodostettu tavoitekustannus, johon kaikki allianssiosapuolet sitoutuvat, kertoo projektipäällikkö Annina Mattsson NRC Groupilta.
Tänä vuonna pitäisi tarkentua myös aikataulu. Kruunusiltojen on ilmoitettu valmistuvan 2026 mikä tarkoittaisi jättisiltojen ja erittäin haasteellisten keskustan katu-urakoiden valmistumista 5 vuodessa.
Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat NRC Groupin lisäksi Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy.
