Hallituksen kriisijohtaminen oli kevään koronapandemian aikana pääosin hyvää ja päätökset oikea-aikaisia, mutta epäonnistumisiakin nähtiin. Näin arvioivat virkamiehet ja poliitikot valtioneuvoston teettämässä selvityksessä, jonka toteutti Deloitte. Selvitys julkaistaan tänään perjantaina.
Selvitykseen on haastateltu valtioneuvoston jäseniä ja ylimpiä virkamiehiä, Covid-19-koordinaatioryhmän edustajia, oikeuskanslerin viraston virkamiehiä ja "henkilöitä eduskunnasta".
Esimerkiksi valmiuslain käyttöönotto oli oikea ratkaisu oikeaan aikaan, haastateltavat näkivät. Se myös purettiin oikea-aikaisesti.
Uudenmaan eristäminen sen sijaan herätti jälkikäteen ristiriitaisia ajatuksia.
Moni haastateltu piti tätä perusoikeuksia rajoittanutta päätöstä siinä hetkessä oikeana, koska suurin osa Suomen tartunnoista oli tuolloin Uudellamaalla. Lisäksi eristämistä pidettiin tehokkaana viestinä kansalaisille tilanteen vakavuudesta.
– Kuitenkin usean haastatellun mielestä tämä oli myös jälkikäteen arvioituna turha ja liian voimakas toimenpide, selvityksessä todetaan.
Viestin pitää olla sekä selkeä ja ymmärrettävä että juridisesti oikea.
Suurin osa sekä virkamiehistä että poliittisista päättäjistä näki, ettei alueellista näkökulmaa huomioitu riittävästi tai juuri ollenkaan kevään koronapäätöksissä. Tätä pidettiin epäonnistumisena.
Monen haastatellun oli vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että ravintolat ja koulut suljettiin koko Suomessa, vaikka tartuntoja ei olisi ollut alueella yhtään.
Kritiikkiä hallitus sai myös siitä, että se otti kevään päätöksissään huomioon lähinnä terveysturvallisuuden. Muille näkökulmille, kuten taloudelle ja perusoikeuksille, jäi pieni painoarvo.
Hallituksen neuvotteluitakin pidettiin tehottomina, koska valmistelutyö oli heikkoa ja neuvotteluihin osallistui niin laaja joukko ihmisiä.
Päätöksenteossa virkamiesten ja poliitikoiden roolit olivat monen mielestä epäselvät.
– Sellaista valmistelua, joka useimmiten kuuluu virkamiespuolelle, tehtiin nyt poikkeuksellisesti poliittisella puolella. Useamman poliittisen päättäjän mukaan asioita tuotiin hallitukselle liian keskeneräisinä. Toisaalta usea virkamies oli sitä mieltä, ettei virkamiehiä hyödynnetty oikealla tavalla; heille pitäisi antaa tavoite keinojen sijaan, selvityksessä sanotaan.
Selvityksen mukaan koronapandemian kaltaiseen kriisiin ei Suomessa ollut valmistauduttu hyvin.
Yhdeksi hallituksen suurimmista onnistumisista kriisijohtamisessa nousi selvityksessä viestintä, erityisesti kansalaisviestintä. Selvityksen mukaan viestinnästä on tullut kiitoksia myös kansalaisilta.
Toisaalta viestinnässä oli parantamisenkin varaa. Esimerkiksi se, ettei maskisuosituksen antamatta jättämistä perusteltu heti suojainten saatavuudella, sai haastatelluilta risuja.
Haastateltavat kokivat myös, että valtioneuvoston viestinnässä ei aina ollut selvää, milloin puhuttiin suosituksesta ja milloin määräyksestä.
– Viestityt asiat olivat juridisesti vaikeita, mutta viestin pitää olla sekä selkeä ja ymmärrettävä että juridisesti oikea, selvityksessä tiivistetään.
Esimerkiksi suositusten ja määräyksien epäselvyyksistä haastatteluissa nousivat esiin viestintä yli 70-vuotiaiden kotioloissa pysymisestä, mökille menemisestä, maskeista ja rajan ylittämisestä.
– Kansalaisia hämmentävän viestinnän koettiin näissä tilanteissa aiheuttaneen perusoikeudellisia ja sosiaalisia ongelmia.