"Puoliso oli nimitellyt lannistaakseen tai nöyryyttääkseen" – lähisuhdeväkivalta läikkyi lapsiperheissä koronan takia

FinLapset-kyselyssä noin 12 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa vähintään yhtä kysyttyä parisuhdeväkivallan muotoa 12 viime kuukauden aikana. Arkisto / Armi Salonen
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Väkivalta lisääntyi koronapandemian vuoksi lapsiperheissä. Tilanteisiin johtivat lisääntyneet erimielisyydet sekä vähentynyt puolisoiden välinen läheisyyden tunne ja arjessa jaksaminen, tiedottaa THL. Vauvaperheiden vanhemmille suunnatussa FinLapset-kyselyssä noin 12 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa vähintään yhtä kysyttyä parisuhdeväkivallan muotoa 12 viime kuukauden aikana. Kyselyyn vastasi maalis–elokuussa kaikkiaan 8 169 vanhempaa.

– Tavallisimmin vastaajat kertoivat, että puoliso oli nimitellyt heitä lannistaakseen tai nöyryyttääkseen. Toiseksi yleisimpiä olivat fyysisen tai taloudellisen väkivallan kokemukset. Tutkimustulosten pohjalta ei voi kuitenkaan päätellä, onko väkivalta alkanut epidemian aikana vai sitä ennen, kertoo THL:n erikoistutkija Maaret Vuorenmaa tiedotteessa.

Lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät nousivat ennätyskorkealle valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen kesällä. Tämä voi johtua keväällä kasautuneesta avun tarpeesta. Puheluiden määrä jatkoi kasvua loppuvuoden aikana.

Nollalinjalle soitettiin viime vuonna yli 19 000 puhelua. Kasvua edellisvuodesta oli 31 prosenttia. Keväällä valmiuslain voimassaolon aikana avun hakeminen laski kuukausittain 100–200 puhelulla verrattuna alkuvuoteen.

– Avun tarve näyttäisi kasautuneen keväällä, sillä puheluita tuli sen jälkeen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Koronapandemiaan liittyvät asiat olivat julkisuudessa esillä eniten huhtikuussa, jolloin puheluja tuli vähiten. Kaiken kaikkiaan koronavirukseen liittyvät väkivalta-asiat nousivat puheluissa esiin varsin harvoin, mikä oli yllättävää, sanoo THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki tiedotteessa.

Valmiuslain voimassaolon aikana väkivallan tekijäksi ilmaistiin entistä useammin puoliso.

– Tämä voi liittyä muiden sosiaalisten suhteiden vähenemiseen sekä kumppanin kanssa vietetyn ajan lisääntymiseen. Sukulaisten tai entisten seurustelukumppanien osuus väkivallan tekijänä puolestaan laski valmiuslain voimassaolon aikana, toteaa erikoistutkija Anniina Kaittila Turun yliopistosta tiedotteessa.

Tulokset perustuvat Koronapandemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -tutkimushankkeeseen sekä FinLapset-kyselytutkimuksen väliaika-aineistoon.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut