Kaupunkilaiset äänestivät 100 000 euron kuntotutkimuksen käsiin lahoavalle huvilalle – "Se tiedettiin jo kymmenen vuotta sitten"

Rakennukset: Aino Acktén huvilan kunnostus vaatii asukkaiden sinnikkyyttä. Kaupunki muistuttaa, että sillä on lukuisia muitakin korjauskohteita.

Vuonna 1877 valmistunut kaksikerroksinen ja koristeelliseen uusrenessanssityyliin rakennettu puuhuvila sijaitsee Laajasalossa Tullisaarenpuistossa. Arkisto/Kelloniemi Ulla
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Aino Acktén huvilassa on toteutettu 100 000 eurolla kuntotutkimus OmaStadi-hankkeena viime kesän ja syksyn aikana.  Kuntotutkimus on sisältänyt rakenneavauksen, ja samalla on tehty korjaus- ja rahoitussuunnitelma.

Tutkimusten mukaan huvila on laajalti kosteus- ja mikrobivaurioitunut ja paikoin myös lahovaurioitunut. Se on kuitenkin korjattavissa turvalliseksi ja terveelliseksi, joskin sen remontointi maksaisi arviolta kaksi miljoonaa euroa.

Rakennus saadaan kuntoon vain isolla peruskorjauksella. Rakenteiden kosteuskuormitus pitäisi saada pienemmäksi.

– Kyllä se tiedettiin jo kymmenen vuotta sitten, kun jouduimme lähtemään sieltä, että siellä on vakava kosteusvaurio, tiloissa toimineen Aino Acktén kamarifestivaali ry:n toiminnanjohtaja Sten Maury sanoo.

Hän kertoo, että kellaritiloissa työskennellyt työntekijä sai oireita sisäilmaongelmien vuoksi.

Laajasalolaisilla on toive, että huvila saataisiin vielä yhteiseen käyttöön.

Ongelma tällaisissa kohteissa on niiden lukumäärä.

– Kaupunki ei ole ollut kovin innokas sijoittamaan paria miljoonaa euroa siihen, Maury toteaa.

Aino Acktén kamarifestivaali tekee yhteistyötä Laajasalo-seuran kanssa.

– Seura otti asian esiin ja teki paljon työtä OmaStadi-äänestyksen eteen. He ottivat yhteyttä myös meihin. Olemme olleet kiinnostuneita jatkamaan siellä, Maury sanoo.

Tyhjillään oleva uusrenessanssi-huvila asukkaiden käyttöön? – kuntotutkimukset alkavat

Helsingin hankeyksikön päällikkö Jarmo Raveala muistuttaa, että OmaStadi-äänestyksessä kakkoseksi jäi Herttoniemen liikuntapuiston junioritekonurmi.

– Se hävisi muutamalla äänellä. Voidaan kysyä, kumpi on tärkeämpi, hän sanoo.

Ravealan mielestä Aino Acktén huvila on kuitenkin poikkeuksellisen arvokas kohde kulttuurihistoriallisesti.

– Kukaan ei ole nostanut esille sitä, että arvorakennusten korjausvelka on valtakunnallinen ongelma. Jonkun syrjässä sijaitsevan arvorakennuksen omistavan kunnan on aivan mahdotonta löytää näihin mitään ratkaisua, hän toteaa.

Kohteelle ei ole varattu investointirahaa, eivätkä sen korjaukset sisälly rakentamisohjelmaan. Onko noin kahden miljoonan euron hintalappu liian korkea Helsingin kaupungille Jarmo Raveala?

– Se ei sinänsä ole liian korkea, mutta haasteena on sovittaa valinnat, mihin talousarvion mukaan käytettävissä olevat resurssit käytetään ja löytää ratkaisu, joka saa riittävästi kannatusta.

Kaupungin palvelutuotannossa Acktén huvilalle ei ole käyttöä, mutta sitä ei myöskään voida myydä yksityiselle toimijalle, jotta se pysyy kaupunkilaisten käytössä.

– Kyseeseen voisi tulla kahvila, jokin yhdistys tai muu vastaava, mutta kaikki nämä tarvitsevat varat korjausinvestointiin sekä ylläpitoon, ja voimakkaan subvention, silloin kun kustannuksia ei pystytä kattamaan käytöstä ehkä saatavalla tuotolla, Raveala selventää.

Hänen mielestään kaupungin osalta paras tapa tutustua budjettiproblematiikkaan on talousarvio, jonka valtuusto vuosittain päättää.

– Ongelma tällaisissa kohteissa on niiden lukumäärä. Jos kyseessä olisikin yksittäistapaus, mutta Acktén huvilan kaltaisia tapauksia on Helsingissä todella paljon, noin 200, Raveala arvioi.

Raveala pitää ongelmallisena, että unohdetaan, että talot kuluvat niin hitaasti, ettei kulumisen taloudellista merkitystä tunnisteta.

– Pelkästään Helsingin palvelurakennusten voi arvioida rapistuvan jopa noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän takia kaupungin toimitilastrategiassa on yhtenä tärkeänä tavoitteena rakennusten pitkäaikaiskestävyys.

Meilahdessa rapistuu jo 8 vuotta sitten tyhjilleen jäänyt museo – talon kohtalolle 3 vaihtoehtoa

Raveala muistuttaa, että rakennusten kunnossapito ja korjaaminen on paikallisesti työllistävää.

Kaupunginvaltuutettu Johanna Laisaari ehdotti valtuustoaloitteella, että Aino Acktén huvilasta tehtäisiin ”Jännien naisten museo”. Ehdotuksessa pyydettiin tarkastelemaan myös ravintola- ja kokouskäyttöä.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli aloitetta viime viikolla ja totesi, että museotoiminnan järjestäminen 1877 rakennetussa kesähuvilassa olisi haastavaa ja tyrmäsi ehdotuksen. Se olisi myös riski rakennukselle ja sen kokoelmille.

Psykiatrisena sairaalana toiminut huvila ja legendaarinen ravintolatila kaupan Helsingissä – Kaupunki varoittaa myymiensä rakennusten kunnosta

Viimeinenkin talo puretaan Helsingin historialliselta huvila-alueelta – se on vaarallinen, eikä sisälle saa mennä

Juttua muokattu 28.1. klo 14.45, kakkoseksi jäänyt OmaStadi-hanke oli Herttoniemen liikuntapuiston junioritekonurmi, ei leikkipuisto.

Juttua muokattu 29.1. klo 8.30, täydennetty, että hankkeeseen sisältyi myös korjaus- ja rahoitussuunitelma.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut