Asunnottomia etsivä partio tapaa lähes joka yö uusia ihmisiä – talvella vammoilta ei vältytä: "Naisella oli rajut paleltumisoireet"

Alppikadulla sijaitsee diakonissalaitoksen hätämajoitus. Korona-aikana paikkoja on pyritty lisäämään Helsingissä. Arkistokuva. Aapo Siippainen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Asunnottomuus on tilastollisesti vähentynyt Suomessa. Katuasunnottomuutta on kuitenkin vaikea mitata. VVA:ssa ollaan kuitenkin huomattu, että etenkin nuorten aikuisten asunnottomuus on lisääntynyt. Jos keski-ikä oli ennen 40–50 ikävuoden välillä, nyt se on jo 30 vuodessa.

– Lähes joka yö tapaamme uusiakin kävijöitä. Meilläkin näitä kävijöitä on noin 30–50 kuukaudessa, joista 1–12 on uusia, ja yleisövinkkejä tulee toistakymmentä, Yökiitäjää ajava sairaanhoitaja Vesa Timberg sanoo.

Vesa, 57, ja Tuomas, 50, kiertävät pakettiautolla Helsingin yössä auttamassa – "Ihmisten lähettämät vinkit ovat meille äärettömän tärkeitä"

Koronan vuoksi Yökiitäjät liikkui kahden kuukauden ajan poikkeuksellisesti joka yö.

Koronan myötä yleiset käymälät ovat olleet suosittuja yöpymispaikkoja. Hätämajoituksissa on saatettu vähentää paikkoja ja yleisiltä paikoilta, kuten rautatieasemilta on otettu penkkejä pois käytöstä.

Myös yleisiä tiloja, kuten kirjastoja on laitettu kiinni, jolloin oleskelutilojakin on ollut vähemmän. Koronatilanteen vuoksi kaverikaan ei välttämättä ole ottanut punkkaamaan luokseen.

Tänäkin vuonna Timberg sekä Tuomas Iso-Ilomäki ovat törmänneet paleltumiin.

– Kalkkerssissa oli muutama yö sitten nainen, jolla oli rajut paleltumisoireet, Timberg sanoo.

VVA ry:n matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäällikkö Jussi Lehtosen tietoon ei ole tullut paleltumia tältä vuodelta.

Yllätysratkaisu asunnottomien yökeskusta piinanneeseen ongelmaan –  Kalkkers muuttaa ravintolan paikalle Helsingissä

– Myös poliisi tekee omaa työtään ja korjaa kansalaisten ilmoitusten perusteella ulkona liikkuvia sisätiloihin tuommoisilla keleillä.

Lehtosen mukaan paleltumista pidettiin aiemmin kirjaa terveydenhuollossa.

– Minulle kerrottiin, että sellaista kirjaa ei enää pidetä. Olisi ehkä syytä pitää, Lehtonen toteaa.

Karaistuneempi henkilö pärjää Lehtosen mukaan nollakelillä, jos on tuulelta ja sateelta suojaisa paikka, makuupussi ja lämpimät vaatteet.

– Kun mennään alle kymmenen pakkasasteen, ja jos nukut vaikka kylmässä autossa, siellä ei pärjää, eikä siellä voi nukahtaa minkään vällyjen alle. Ainoa tapa pysyä hengissä on pysyä liikkeessä. Sitten tulee kysymys, että kuinka pitkään ihminen jaksaa olla liikkeessä, Lehtonen huomauttaa.

Koronan lisäksi jotkut välttelevät hätämajoituksia senkin vuoksi, että ne ovat melko karuja paikkoja ja siellä voi vaikkapa olla tuttuja, joiden kanssa voi tulla velkariitoja.

Jussi Lehtonen VVA:sta kertoo, että on myös joitakin ihmisiä, jotka välttelevät palveluita viimeiseen saakka.

– Kaveri voi ajatella, että minähän en minnekään hätämajoitukseen lähde. Mutta sitten kun on alle kymmenen astetta pakkasta, niin Yökiitäjä käy kysymässä, josko nyt lähtisi, hän sanoo.

Emma, 24, oli asunnottomana kaksi vuotta ja pyöri paljon Kontulassa: "Moni ei tule ajatelleeksi, että myös nuori nainen voi olla asunnoton"

Kodittomille nuorille kerättiin 40 000 euroa uudella lahjoitustavalla – Helsingin tukipisteeseen tullaan Lapista asti

Asunnottomien yökeskus ja vertaistuki menettävät tilansa Sörnäisissä – yhdistys joutuu kovan paikan eteen

"Palveluvaje näyttäytyi jopa elämän perusedellytysten vaarantumisena" – koronaepidemia haukkasi asunnottomien sosiaalipalveluita

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut