Koronavirustartunnat ovat jälleen kääntyneet nousuun melko pitkään jatkuneen tasaisen vaiheen jälkeen.
– Viimeisen viikon aikana tapausmäärät ovat nousseet ja tartunnan riskit ovat edelleen korkeat, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön tilannekatsauksessa torstaina.
Rauhallinen kausi ehti jatkua kolme-neljä viikkoa. Salmisen mukaan laajempia tartuntaryppäitä näkyy taas eri puolilla koko maassa.
– Maailmanlaajuisesti puolestaan on ylitetty yksi raja, kun covid-19 -tapauksia on varmistettu yli sata miljoonaa. Yli 2,1 miljoonaa on menehtynyt. Pandemia on edelleen voimissaan, Salminen totesi.
Suomessa ilmoitettuja tapauksia oli eiliseen keskiviikkoon mennessä yhteensä 43 616. Viime viikolla ilmoitettiin 2 315 uutta tapausta, mikä on 568 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla.
Viimeisen kahden viikon seurantajakson yhteenlaskettu tapausmäärä oli 4 062 uutta tapausta.
Iso-Britannian virusmuunnoksia on Suomessa todettu toistaiseksi 96 ja Etelä-Afrikan virusmuunnoksia 10.
Virusmuunnokset liittyvät pääosin matkustukseen ja osa muunnoksista on aiheuttanut tartuntaketjuja.
Tartunnan jäljitys toimii Suomessa hyvin, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
– Viime viikolla yli 60 prosenttia tartunnoista jäljitettiin, mikä on hyvä saavutus. Helsingissä jäljitettiin 51 prosenttia ja lisäksi 29 prosentissa tapauksista oli perusteltu epäily, mistä tartunta oli tullut.
Yleisimmät tartuntatavat ovat edelleen samassa taloudessa asuminen, muut sosiaaliset kontaktit ja työpaikat.
Voipio-Pulkin mukaan työpaikat korostuvat tartunnoissa yhä enemmän. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota taukotilojen ja kahvihuoneiden hygieniaohjeisiin.
Ulkomailta saatujen tartuntojen osuus on kuusi prosenttia ja niiden jatkotartuntojen kolme prosenttia kaikista tartunnoista.
Altistumisen vuoksi on viikossa määrätty yli 10 000 ihmistä karanteeniin, mitä Voipio-Pulkki pitää huomattavan suurena määränä.
– Hyvä puoli on, että 28 prosenttia uusista tartunnoista on todettu näillä karanteeniin asetetuilla. Se auttaa pitämään tartuntaketjut kurissa.
Epidemian kiihtymisen riski on koko maassa, Voipio-Pulkki muistuttaa.
– Tauti on yhä vaarallisin ikääntyneille, vaikka tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorilla ja työikäisillä.
Rokotuksista tammikuun alussa esitetty arvio oli optimistinen, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.
Suomen odotettiin tuolloin saavan kesään mennessä viidestä seitsemään miljoonaa rokoteannosta, joilla valtaosa aikuisväestöä olisi saatu rokotettua.
Sen jälkeen koronarokotteiden valmistajat ovat ilmoittaneet toimitusvaikeuksista. Kumpulainen esitti pessimistisen arvion siitä, että käytössä olisi vain ne kaksi rokotetta, joilla on myyntilupa eli Pfizer-Biontechin ja Modernan rokotteet.
– Silloin putoamme aika paljon heikompaan tilanteeseen. Kesään mennessä saisimme rokotettua ehkä 40 prosenttia eli noin 1,8 miljoonaa ihmistä.
Jo ikäihmisistä ja terveydenhuollon kriittisistä työntekijöistä koostuu lähes miljoona rokotettavaa.
Vasta kesän jälkeen ja vuoden loppua kohti rokotekattavuus nousisi yli 70 prosenttiin.
Optimismia Kumpulainen näki siinä, että Astra-Zenecan rokote saa todennäköisesti lähiaikoina myyntiluvan.
Hän myös huomautti, että tiettyjä ryhmiä on saatu jo hyvin rokotettua.
– Mutta rokotukset eivät tässä vaiheessa auta siinä, että voitaisiin luopua rajoituksista ja etäisyyksien pitämisestä.
Keskiviikkoon mennessä koronatautiin liittyviä kuolemia oli raportoitu 660. Viime viikolla koronatestejä tehtiin koko maassa yhteensä yli 92 000.