Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin Uutisten vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Aura-auto on jyrännyt Salmen pensasaidan nurin jo kahtena vuonna, eikä edes itse tehty varoituskyltti auttanut – Korvaushakemusten määrä kaupungille kaksinkertaistui

Lumi: Aura-auto pyyhkäisi Salme Kantosen omakotitalon edestä istutukset jo toistamiseen. Orapihlaja-aita kaatui toissavuonna, nyt marja-aroniat.

Kulmatontilla Puistolassa asuva Salme Kantonen on suivaantunut lumenauraajien toiminnasta, joka alkaa käydä Kantoselle kalliiksi.

Viime viikolla aura-auto ajoi lumet pois naisen asuttamalta Puikkopolulta, mutta samalla suuri osa viime kesänä istutetuista marja-aronioista hautautui valtavan lumiröykkiön alle.

– Tulin kaupasta ja järkytyin, kun huomasin mitä oli tapahtunut.

Harmitus oli erityisen suuri siitä syystä, että kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta. Kantonen on joutunut paikkaamaan aurauksen jälkiä myös edellisen lumitalven eli talven 2019 jälkeen, kun auraaja kippasi lumet orapihlaja-aidan päälle.

– Silloin jouduin kaivamaan lumikuorman alle levinneen orapihlaja-aidan juurineen pois.

Kantonen arvelee, että ensi keväänä edessä on jälleen samanlainen istutusrupeama kuin viime kesänä.

Kantonen palkkasi viime vuonna työvoimaa istuttamaan tontin uudeksi aidaksi 150 marja-aronian tainta. Kun ensimmäiset lumet tänä vuonna tulivat, hän kävi erikseen jututtamassa auraajaa taimien suojelemiseksi ja pystytti varoituskyltin: Lumenkaato pensaiden päälle ehdottomasti kielletty!

– Soitin oikein kaupungin asiakaspalveluun ja kysyin, että mitä voin tehdä, ettei sama tapahdu. Kehottivat juttelemaan auraajan kanssa. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että kun tuli loskaa ja lunta, niin taimet oli kaadettu.

Nyt harmittaa, eikä Kantonen omien sanojensa mukaan ole Puistolassa ainoa, jonka aidat ovat aurauksista kärsineet.

– Harmittaa niin vietävästi. Yritin tehdä kaikkeni, ettei tuollaista olisi käynyt. Mielestäni kaupunki on korvausvelvollinen ja saa istuttaa saman määrän taimia takaisin.

Kantonen soitti kaupunkiympäristön asiakaspalveluun. Sieltä kehotettiin tekemään vahingonkorvaushakemus, joka löytyy kaupungin sivuilta hakusanalla vahingonkorvaushakemus ja täältä.

Helsinki on tänä vuonna saanut tuplasti vahingonkorvaushakemuksia verrattuna toissavuoteen.

– Viime talvena ei tullut juuri mitään, kun ei ollut luntakaan. Tänä vuonna niitä on tullut jo parikymmentä,  toteaa vahingonkorvauksien valmistelija Marjo Laine kaupunkiympäristön toimialalta.

– Minun puhelimeni on soinut tiheeseen, kun on epäilty, että auralla olisi kolhittu.

Vuonna 2019 aurauksesta johtuvia korvaushakemuksia tuli noin kymmenen.

Laine huomauttaa, että läheskään kaikki yhteydenoton eivät tule toimialan asiakaspalveluun, vaikka sinne korvausten hakeminen on keskitetty.

– Tosiasia on, että me emme saa kaikkia yhteydenottoja tänne. Moni mieltää, että Stara on oikea yksikkö. Jos postilaatikkoa on kolhittu, he saattavat itse käydä hoitamassa asian ja laittamassa sen kuntoon.

Tyypillisin vahingonkorvaustapaus on aura-auton kolhaisema ajoneuvo.

– Näitä tapauksia ei käsitellä vahingonkorvauslain perusteella, vaan ne ovat liikennevahinkoja. Auraajan vakuutus korvaa, kun tapauksesta on tehty ilmoitus vakuutusyhtiölle, Laine sanoo.

Suuri osa vahingoista tapahtuu Laineen mukaan kantakaupungin ahtailla kaduilla. Parhaillaan kaupunki tutkii saamaansa yhteydenottoa erikoisesta peltivauriosta.

– Minun mielestäni näyttää siltä, että lumi on tullut ylhäältä päin ja katolta. Auton katto on aivan klommoilla. Hyvin erikoinen tapaus, Laine ynnää.

Puistolan tapauksessa Laine kehottaa Kantosta tekemään sähköisen vahinkoilmoituksen ja asettamaan jatkossa kadulle aurauskeppejä merkiksi tontin rajasta.

– Asuntokadut ovat ahtaita. Lähes 60 senttiä paksu lumen alta on vaikea nähdä, missä raja kulkee. Mutta kyllä he parhaansa tekevät, Laine toteaa auraajista.