Kadonnut Helsinki elää herttoniemeläisen Juha Joutsin pienoismalleissa – "Se on parasta, että saan tehdä tutkimusta näiden rakennustyötä varten"
3
Juha Joutsi on tehnyt kaksi pienoismallia Herttoniemen öljysataman alueesta 1920-luvulta ja vuodelta 1959. Työ on ollut millintarkkaa. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaHerttoniemen öljysatama näytti vuonna 1959 tältä. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaPienoismallien rakentaja valmistaa omakotitalot esimerkiksi piirustuspaperista. Johanna Erjonsalo
Historia: Juha Joutsin pienoismalleissa näkyy Helsinki sellaisena kuin se oli vuosikymmeniä sitten.
Jari Pietiläinen
Herttoniemeläinen Juha Joutsi, 63, sai viime vuonna sitten valmiiksi suuren urakan: hän teki kaksiosaisen pienoismallin Herttoniemen Sorsaniemestä.
Ensin valmistui malli Herttoniemen öljysatamasta sellaisena kuin se oli vuonna 1959 – ja sen jälkeen malli samasta alueesta 1920-luvulla.
– Tuo alue on muuttunut vuosien varrella tavattomasti. Sata vuotta sitten se oli maaseutua ja 1950-luvulla jo öljysäiliöiden täyttämää aluetta, Joutsi kertoo.
– Valmiit rakennussarjat eivät minua kiinnosta – se on parasta, että saan tehdä tutkimustyötä ja etsiä arkistoista tietoa näiden mallien rakennustyötä varten.
– Toisinaan pitkään vaivannut ongelma ratkeaa onnekkaan sattuman ansiosta ja se on tietenkin mukavaa.
Herttoniemi on vuosien varrella muuttunut tavattomasti.
Joutsi on tehnyt jokaisen mallin kohdalla mittavan pohjatyön, jotta lopputulos olisi mahdollisimman autenttinen.
Alueen vanhoja karttoja hän on löytänyt muun muassa Kansallisarkistosta. Iäkkäitä herttoniemeläisiä haastattelemalla hän on saanut tietoja muun muassa talojen värisävyistä.
– Isäni toimi öljysatamassa Skanoilin varastopäällikkönä ja hän myös valokuvasi paljon juuri tuota aluetta. Niistä kuvista on ollut paljon apua.
Joutsit myös asuivat Bensiinikadulla sijainneessa konttorirakennuksessa – sekin talo on ikuistunut pienoismalliin.
Juha Joutsin pienoismallit ovat olleet viime syksystä lähtien nähtävissä asukastalo Ankkurissa Herttoniemessä. Johanna Erjonsalo
Mittakaavaksi valikoitui jo alkuvaiheessa 1:700 eli yksi sentti mallissa vastaa seitsemää metriä luonnossa. Pienoismalliin sovitettu ihminen on pituudeltaan vain 2,5 millimetriä.
– Se on juuri sopiva, hallittavissa oleva mittakaava. Suurempi olisi vienyt liikaa tilaa ja pienemmän tekeminen olisi ollut paljon työläämpää, Joutsi kertoo.
Mallit on tehty täysin omin käsin, sillä valmiita rakennusmalleja ei tähän ole olemassa.
Materiaaleina Joutsi on käyttänyt muun muassa paksua piirustuspaperia. Puita on 1920-luvun malliin saatu mahtumaan peräti 1 100 kappaletta.
Vielä 1920-luvulla Herttoniemen öljysataman alue oli idyllistä maaseutua. Pienoismalliin on pystytetty peräti 1 100 pikkuruista puuta. Johanna Erjonsalo
Jotain pienoismallin tarkkuudesta kertoo myös se, että Joutsi on halunnut saada jopa mallissa olevan meren näyttämään mahdollisimman luonnolliselta.
– Ensin maalasin merta kuvaavan osuuden vihertävän sinisellä ja sen jälkeen levitin pohjalevyn päälle kerroksen Erikeeperiä, Joutsi kertoo.
– Ennen kuin liima kuivui, rypytin siihen aallokkoa. Ja lopulta päälle tuli kiiltävä lakka.
Kolmaskin pienoismalli on tekeillä: sitä Joutsi valmistelee Itäväylän ja Hiihtäjäntien alueesta vuodelta 1959.
Historiallisten pienoismallien rakentaminen on millintarkkaa työtä. Apua saa museoista ja arkistoista. Johanna Erjonsalo