Kytästä tuli fobba ja bomberit flexaa – stadin slangi ammentaa Itä-Helsingistä ja voi hyvin

Itähelsinkiläiset Lukas Ollinkari, Rumejsa Arapi ja Miina Mäntylä ovat huomanneet, että stadin slangissa käytetään nykyisin myös esimerkiksi arabiankielisiä sanoja, kuten wallah eli vannon. Päivi Tuovinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunonen on lähes koko uransa tutkinut stadin slangia. Sysäys siihen tuli opiskelujen alun kokemuksesta.

– Yliopiston suomen laitoksella arvostettiin murteita, ja slangi oli hierarkian alimpana. Minutkin, stadilaispoika, passitettiin Lapin Kolariin murteita keräämään.

Kun Paunosesta tuli laitoksen assistentti, hän ryhtyi keräämään helsinkiläisten käyttämiä sanoja.

Pissis meni pois muodista, mutta tiedätkö mitä tarkoittaa bängeri? – Helsinkiläisnuoret sekoittavat slangiin englantia ja muita kieliä

Stadin slangia puhutaan Paunosen mukaan vain Kehä kolmosen sisäpuolella.

– Joku ”fillari” tunnetaan Utsjokea myöten, mutta Kehä kolmosen tuolla puolen ei yleensä ymmärretä, mitä ”skruudaa” tarkoittaa.

Helsingissä slangiveturi on Itä-Helsinki – on ollut jo siitä lähtien, kun suuri osa stadin duunareista muutti lähiöihin. Nykyisin Itä- ja myös Koillis-Helsingissä slangia ruokkii monikulttuurisuus.

Sosiolingvistiikkaan perehtynyt yliopistonlehtori Heini Lehtonen sanoo, että etnisyys ei välttämättä ensisijaisesti selitä sitä, miten helsinkiläinen nuori puhuu.

– Enemmänkin vaikuttaa se, mihin tyyleihin hän samaistuu ja millaisissa kaveriporukoissa hengaa.

– Metronvarsi on tiettyjen alakulttuurien ominta maisemaa. Esimerkiksi helsinkiläinen hip hop –kulttuuri ja rap-musiikki ammentavat sieltä.

Heikki Paunonen on omistautunut slangin tutkimiselle. Jasmin Faraj

Puhekieli muuttuu. Suuret ikäluokat puhuivat 1950-luvulla eri slangia kuin 1800-luvun lopun nuoret, jotka loivat slangin perustan. Samoin nykynuorilla on oma slanginsa.

Alkuperäisistä slangisanoista on jäljellä enää 10–15 prosenttia. Kovaa ydintä ovat esimerkiksi mutsi, faija, broidi, systeri, hima, skutsi ja sköne.

Hävinneitä ovat vaikkapa skrubun pelaamiseen liittyvät sanat. Tähän napin – sittemmin kolikon – heittopeliin liittyi kymmeniä eri sanoja, jotka ovat hautautuneet historiaan.

– Punkkarit ja diinarit, graffarit ja skeittarit toivat slangiin omat sanansa. Kun kundit alkoivat 2000-luvulta lähtien nuuskata, siihen liittyy nykyisin monta kymmentä sanaa, Paunonen kertoo.

Helsinkiläisten puhetapa on ärsyttänyt jo 1860-luvulta lähtien – tutkija: "Jokainen syntyperäinen helsinkiläinen tunnistaa ilmiön"

Slangin yksi elementti hänen mukaansa on, että kiinnostavimmille asioille keksitään jatkuvasti uusia ilmauksia.

 – Sellaisia ovat seksuaalisanasto, tyttö, poika, viina, poliisi, maalainen...

Paunosen tuorein sanakeräys on viime vuodelta. Uusista ilmauksista moni on peräisin tekstareista.

– Veli voi olla bro tai bre, sisko sys tai sis. Tyttöystävä voi olla ty tai gf ja poikaystävä py tai bf. Myös tyty-ydeä ja poju-ydeä käytetään. Somesta ovat peräisin myös ajanilmaisut vklp, tnää, hme.

Lähes jokainen tietää, että käty tarkoittaa ”kämppä tyhjänä”, mutta oudompia voivat olla vastaavasti rakennetut käjä (kännijännä) ja tejä (tenttijännä).

Perinteisiä slangisanoja muistuttavat flexaa (kerskua), skämmää (valehdella) ragee (suuttua), gonahtanu (surkea) ja skuigeli (kova känni). Kova tyyppi voi olla bomber, bängeri, alfa tai fresh.

– Poliisi voi olla edelleen kyttä tai skoude, mutta yhtä hyvin myös fobba tai smurffi, Paunonen valistaa.

Fobba tulee pitkäaikaisesta nettipoliisista Marko Forssista, joka esiintyi tuttavallisesti Fobbana. Smurffi on vanha slangisana, joka ennen tarkoitti lipuntarkastajaa, mutta on nyt otettu käyttöön myös poliisista.

Sanoja luovasti yhdisteleviä tai leikitteleviä ilmauksia ovat sexiwau (tyttö), jantteri (poika), narutaksi tai kaalimato (raitiovaunu), proleputki (metro), dar-es-salaam (krapula).

– Maahanmuutto kuuluu myös slangissa, mutta ei läheskään niin vahvasti kuin Tukholman Rinkebyssä. Wallah wallah (vannon) on yleinen. Nuoret saattavat kysellä kuulumisia virolaisia mukaillen Kuis käsi käy.

Hakaniemen sillan alla majaili erikoinen mutta lämminhenkinen joukko – "Pilarisaliin" ja kesään 1970 sijoittuva uutuusteos sekoittaa faktaa ja fiktiota

Muuttuva puhekieli on kielentutkijan aarreaitta.

– Voi miettiä, mistä ihmeestä safka on tullut stadin slangiin? 1800-luvun lopulla helsinkiläispojat olivat hyviä kavereita venäläisten sotilaiden kanssa. He kävivät kasarmeilla ja venäläiset tarjosivat heille ruokaa, safkaa.

– Kasakoilla oli myös hieskiehkura, tshub. Suomalaiset luulivat, että se tarkoittaa lakkia, ja siksi lakkia sanottiin tsubuksi.

Paunosen suosikkisanoja on duunimesta.

– Duuni tulee ruotsista ja mesta venäjästä. Sana ei olisi voinut syntyä missään muualla kuin Suomessa.

Kielentutkijan mielestä elämme nyt mielenkiintoista vaihetta, jossa puhekieli ja kirjakieli karkaavat yhä kauemmas toisistaan.

– Some vaikuttaa kaikkeen kielenkäyttöön. Emme ole koskaan kirjoittaneet niin paljon kuin nyt, mutta kieli on kaukana kirjakielestä. Kaikki käyttävät lyhenteitä. Se tulee vahvistamaan puhekielen ja kirjakielen eroa.

Paunosen mukaan slangia ei pitäisi kirjoittaa kirjakielen opilla, sillä slangilla on omat lakinsa. Siksi Paunoselta ja työväenopiston slangikursseilla opettavalta Virve Kuuttarelta ilmestyi viime syksynä kirja Skrivaa Snygisti.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut