Näin kokeiltiin lumensulatusta Esplanadilla vuonna 1922 – Ivan Timiriasew tallensi historiallista Helsinkiä satoihin valokuviin

Lumensulastusta kokeiltiin oman aikansa puhtaanapitoteknologialla Esplanadilla vuonna 1922. HKM
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Ivan Timiriasewin silmin – tai pikemminkin kameran takaa – on tallennettu Helsinki sata vuotta sitten. Teekkaritempauksia, kiinalaisia kaupustelijoita, perunajonoa 1918, laivoja satamassa pinnalla ja pohjassa sekä tulipaloja.

Valokuvista löytyy iloja ja suruja: niin hautajaisia kuin vappujuhlia ja lastenpäivän kulkueita, joiden perinteestä muistuttavatkin enää vain kuvat.

Kaupunginmuseon kokoelmista löytyy yli 550 hänen ottamaansa valokuvaa. Vaikka otokset nyt vilisevät Twitterissä ja muualla somessa, Timiriasew on jäänyt suureksi tuntemattomaksi.

Hänen kuvissaan ei poseerata, vaan ne ovat dokumentaarisia välähdyksiä kiivaasti kasvavasta pääkaupungista.

Sähkösanomapojat Hufvudstadsbladetin edustalla vuonna 1914. Lapsityövoima levitti tietoa maailmansodan uutisnälkään. Helsingin kaupunginmuseo

Timiriasew oli käynyt Jelisavetgradin junkkerikoulun, ja yleni sotilasurallaan aina kenraalimajuriksi 1917. Suomeen hän oli saapunut kenraalikuvernööri kreivi Heydenin adjutantiksi 1890. Ei kovin rakastettava virka itsenäistymistä halajavien suomalaisten mielestä, mutta hän ehti palvella peräti kuuden kenraalikuvernöörin adjutanttina.

He tajusivat vääristelemättömän dokumenttikuvan arvon.

Helsinkiläisten suosikki hänestä kuitenkin tuli kameroineen, joita hän käytti jo sotailasuralla sekä itsenäisessä Suomessa, joka myönsi hänelle pienen eläkkeen.

Mies tunnettiin Kaivohuoneen varieteen uskollisena ihailijana ja ravintola Catanin kanta-asiakkaana. Valokuvista päätellen hän ei asunut eläkepäivinään kovinkaan ruhtinaallisesti.

Ivan Timiriasew 34-vuotiaana upseerina vuonna 1894. K.E. Ståhlbergin studio / HKM

Kenraalikuvernöörin palkollinen ymmärsi jäädä Suomeen bolsevikkivallankumouksen jälkeen. Sekasortoisessa Pietarissa Timiriasew olisi mitä todennäköisimmin menettänyt henkensä, kuten hänen kävi viimeiselle esimiehelleen Frans Seynille. Maahan jäämistä ja kansalaisuuden saamista edesauttoi naimisiin meno suomalaisen Onerva Angervon kanssa.

Vappuna 1912 ajeltiin näin riehakkaasti pitkin Esplanadia. Mantan lakitusperinne alkoi salaa 1921. HKM

"Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu" – Kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund tuntee urbaanin elämän ilot ja kirot eikä allekirjoita väitettä sulkeutuneista kaupunkilaisista

Helsingissä Timiriasew saattoi käyttää statustaan päästäkseen esimerkiksi sotilaskohteisiin. Kuvat Venäjän Itämeren laivastosta ovat materiaalia, jota vaikkapa vainoharhaisessa Neuvostoliitossa olisi pidetty tuomittavana vakoiluna.

Toisaalta vuonna 1918 hän oli jo ottamassa lähikuvia Helsingin valloittaneista saksalaisista, joilla ei ollut samanlaista rasistista suhtautumista venäläisiin kuin Viipurin vapauttaneilla ryssävihan sokaisemilla pohjalaisilla ja Kainuun miehillä.

Timiriasew oli oikeastaan kuvajournalisti ennen kuin koko sanaa oli keksitty – lähellä ihmisiä ja keskellä tapahtumia. Tavalliset sanomalehdet eivät hänen aikanaan painaneet uutiskuvia kansalaisten arjesta. Sen sijaan hänen töitään julkaisivat muun muassa Veckans Krönika ja Suomen Kuvalehti.

Saksalaiset merisotilaat olivat lomatunnelmissa Kauppatorin rannassa Helsingin valtauksen 1918 jälkeen. HKM

Hän tallentui itsekin uutisfilmille, kun pyörii kameroineen parissa otteessa elokuvassa. Ne on kuvattu vuoden 1915 keisarivierailun aikana. Nikolai II kävi Helsingissä tarkastamassa maailmansodan aikaista tilapäistä sotilassairaalaa, jonka tunnemme nyt päärautatieasemana.

Valokuvausoppinsa Timiriasew oli ammentanut Fotografiamatörklubbenista ja Daniel Nyblinin kursseilta. Kämpissä, Catanissa, Oopperakahvilassa ja Palokunnan talolla kurssitettiin kuvaamisen uutta tekniikkaa ja näkökulmia. Ensimmäisen palkintonsa Timiriasew pokkasi Ateneumin avoimesta näyttelystä 1903.

Yli 70-vuotias Veikko Tiainen korjaa yhä kirjoituskoneita konttorikonehuollossaan, vaikka korona vei työtoverin – "Minä taidan olla se viimeinen"

Kerhon oman historiikin mukaan ”piiristä löytyi myös ryhmä jäseniä, jotka tajusivat vääristelemättömän dokumenttikuvan arvon. Heistä maineikkain oli Timiriasew”.

Ivan Timiriasew 67-vuotiaana eläkeläisenä sairasvuoteella 1927. Gunnar Lönnqvist / HKM

Kaupunginmuseon kirjassa ”Venäläisyys Helsingissä”, on juttu Timirasewista. Helsingin kaupunginmuseossa on ollut esillä hänen kuvia vuonna 2003, ja nykyisin hänen kuviaan näkee todella laajasti erilaisissa julkaisuissa, koska kuvat ovat suorastaan todistuskappaleita ajastaan.

Timiriasew ikuisti muun muassa Hielahdentorin nurkalla sijaineen alunperin Sinebrychoffin palatsina ja sittemmin Fazerin palatsina tunnetun talon purun.

Sen tilalle rakennettiin ravintola Salven talona ja Eräjuuren autokauppana tunnettu rakennus 1927. Timiriasew kuoli samana vuonna.

Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.

Uutta tietoa ja uusia näkökulmia elämäntyöhön on luvassa, sillä Helsingin kaupunginmuseolla aiemmin työskennellyt tutkija Iisa Aaltonen on tekemässä kirjaa Timiriasewista.

Tutkija: ”Helsingille vuosi 1981 oli hyvää, dynaamista aikaa”

Aaltonen toimii Helsingin yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden perustama Helsinki Walks -yrityksessä, jonka tavoitteena on parantaa sekä Helsinkiin saapuvien että täällä asuvien kaupunkitietoutta.

Kuka?

Ivan Timiriasew

Kirjoitusasu myös Timiriasev ja Timirjazev.

Lempinimi Timiri.

Syntyi Pietarissa 1860. Kuoli Helsingissä 1927.

Polittiisesti puolueeton Tsaarin upseeri.

Intohimoinen valokuvaaja.

Kaupunginmuseon kokoelmissa yli 550 valokuvaa.

Lisäksi kuvia löytyy Kansallisarkiston Finna-palvelusta.

Hakaniemen sillan alla majaili erikoinen mutta lämminhenkinen joukko – "Pilarisaliin" ja kesään 1970 sijoittuva uutuusteos sekoittaa faktaa ja fiktiota

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut