Tutkija: ”Helsingille vuosi 1981 oli hyvää, dynaamista aikaa”

Historia: Helsingin Uutiset täyttää 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi teimme katsauksen vuoteen 1981 Helsingissä.

Kaupunkikulttuuri on kasvanut 40 vuodessa Helsingissä kukoistukseen, toteaa tutkija. Arkistokuva. Päivi Tuovinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Vuosi 1981 oli pääkaupungin asukkaille muutosten vuosi: vanhoja sotien jälkeisiä rakenteita alettiin purkaa ja edessä avautui uusi vuosikymmen.

– Kyllä vuosi 1981 ja koko 1980-luku oli Helsingille hyvää, dynaamista aikaa. Vaikka silloin elettiin energiakriisin jälkitunnelmissa, pääkaupunkia kuitenkin kehitettiin voimakkaasti, kertoo Euroopan historian professori, tutkija Laura Kolbe.

– Silloin suunniteltiin muun muassa Forumin ja Itäkeskuksen kauppakeskuksia ja ryhdyttiin elävöittämään kaupunkikulttuuria uudella tavalla.

Yksi osoitus raikkaammasta kaupunkikulttuurista oli juuri edellisvuonna avautunut Hietalahden kirppis, joka on tälläkin hetkellä koko Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ulkoilmakirpputori.

– Merellistä Helsinkiä ryhdyttiin rakentamaan 1980-luvun alussa, Kolbe toteaa.

Myöskään kantakaupungin ulkopuolisia kaupunginosia ei 1980-luvun alussa unohdettu.

Vuonna 1981 ryhdyttiin elävöittämään kaupunkikulttuuria.

– Silloin alkoi esimerkiksi Malmin ja Tapanilan seudun voimallinen kehittäminen, Kolbe muistuttaa.

Kokonaan oma lukunsa on pitkään odotetun metron valmistuminen. Vuonna 1981 tehtiin kiivaasti metron koeajoja – oranssit junat nytkähtivät viimein liikkeelle elokuussa 1982.

Tuolloin syntyi Helsinkiin myös kokonaan uusia kaupunginosia samalla kun vanhaa rakennuskantaa purettiin.

Länsi-Pasilassa ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin kerrostalokoteihinsa 1981, mutta samaan aikaan alueella oli yhä jo purkutuomion saaneita puutaloja.

Toisenlaistakin asumista nähtiin. Syyskuun puolivälissä 1981 Helsingissä sattui kaksi tuhoisaa räjähdystä, jotka johtuivat kaupunkikaasusta.

Nämä Hämeentiellä ja Tarkk’ampujankadulla sattuneet räjähdykset surmasivat kaksi ihmistä.

Poliittisesti vuosi 1981 oli pääkaupungin näkökulmasta katsoen merkittävä. Edellissyksynä käydyissä kunnallisvaaleissa tapahtui historiallinen käänne, kun kokoomuksesta tuli Sdp:n sijaan Helsingin suurin puolue.

Uusina valtuutettuina aloittivat muun muassa Eva-Riitta Siitonen (kok.), Arja Alho (sd.), Seppo Toiviainen (skdl.) ja Eeva-Liisa Moilanen (krist.).

Myös perustuslaillisten Kullervo Rainio nousi Helsingin valtuustoon. Smp:n vahva mies Veikko Vennamo palasi uudelleen paikallispolitiikkaan.

Uusia tuulia puolestaan edusti Ville Komsi, josta leivottiin Helsingin historian ensimmäinen vihreä valtuutettu.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen erosi sairauden vuoksi tehtävistään syksyllä 1981. Kuva Tamminiemen porteilta lokakuussa 1981. Matti Björkman / Lehtikuva

Yksi vuoden 1981 kovimmista uutisista oli tasavallan presidentti Urho Kekkosen sairastuminen ja ero päämiehen tehtävistä.

Kekkosen vaihteleva kunto käänsi koko maan huomion Meilahteen – lokakuun lopussa 1981 presidentti lopulta erosi ja jäi viettämään eläkepäiviään Tamminiemeen.

Kekkosen viimeinen matka Tuomiokirkosta Hietaniemeen keräsi Helsingin kadut täyteen saattoväkeä.

Kevyen musiikin rintamalla Helsingissä järjestettiin 1981 kaksi suursuosittua tapahtumaa.

Pasilassa helmikuussa pidetyssä Euroviisujen Suomen karsinnassa voiton vei Riki Sorsan esittämä Reggae OK. Se jäi kuitenkin loppukilpailussa lähes viimeisten joukkoon.

Lokakuussa kevyen musiikin taitajat kokoontuivat puolestaan Ilmalaan: MTV:n Pöllölaaksossa kisailtiin perinteisen Syksyn Sävel -kilpailun merkeissä. Voittajaksi selviytyi Mikko Alatalo rallinsa Mummoni ja moukarinheitto kera.

Lokakuussa 1981 näki päivänvalon kuudes Turhapuro-aiheinen elokuva, Uuno Turhapuron aviokriisi. Ensi-iltaa vietettiin kahdessa helsinkiläisteatterissa: Rexissä ja Kino Helsingissä.

Tällä kertaa Uunosta tuli 450 000 katsojallaan koko vuoden suosituin kotimainen elokuva.

Kuten aina ennenkin Uuno-elokuvaa kuvattiin nytkin ympäri Helsinkiä, muun muassa Lauttasaaressa, Ruskeasuolla, Töölöntorilla ja Munkkivuoren ostoskeskuksessa.

Väkiluku

Helsinki on 40 vuodessa kasvanut kahden Porin verran

Helsingin väkiluku oli 1960-luvun lopulta lähtien lähes vapaassa pudotuksessa, kunnes se vuonna 1981 saavutti aallonpohjan.

Tuolloin helsinkiläisiä oli yhteensä 483 000.

Vuodesta 1981 lähtien pääkaupungin väkimäärä on kivunnut: nyt Helsingissä asuu jo noin 654 000 asukasta.

Kasvu on 40 vuodessa ollut huimaa, sillä 171 000 asukkaan lisäys merkitsee keskimäärin 4 300 asukkaan kasvua vuodessa.

Käytännössä Helsinki on siis saanut neljässä vuosikymmenessä kaksi kertaa enemmän lisää asukkaita kuin nykyisin Porissa asuu.

Kaupunki ei kuitenkaan ole paisunut tasaisesti.

Rajusti kasvaneita kaupunginosia ovat muun muassa Lassila, Malminkartano, Hakuninmaa, Jollas ja Vuosaari.

Sen sijaan esimerkiksi Pajamäki, Maunula ja Pihlajamäki ovat joutuneet näkemään väestökadon.

Väestönkasvun myötä helsinkiläiset ovat saaneet kokonaan uusia kaupunginosia. Vielä 40 vuotta sitten esimerkiksi Kivikko, Kurkimäki, Latokartano ja Torpparinmäki olivat lähes rakentamattomia alueita.

Vuonna 2007 Sipoosta Helsinkiin liitetty Östersundomin alue ei ole joutunut kohtaamaan uusien asukkaiden tulvaa. Nyt kaupungin itäisimmässä osassa asuu vain parisentuhatta henkeä. Östersundomin suurpiiri onkin Helsingin suuralueista väkiluvultaan selvästi pienin ja harvimmin asuttu.

Väkiluvun kasvu johtuu etenkin runsaasta maahanmuutosta.

Kun vielä neljäkymmentä vuotta sitten 1981 helsinkiläisistä vain muutama tuhat puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia, on Helsingissä nyt peräti noin 110 000 vieraskielistä ihmistä.

Suurimmat vähemmistökielet Helsingissä ovat tällä hetkellä venäjä, viro, somali ja arabia.

Pääkaupungin kaduilla saattaa kuulla puhuttavan yli 140 vierasta kieltä.

Syntyvyys on Helsingissä säilynyt kuta kuinkin ennallaan: vuodessa uusia helsinkiläisiä syntyy reilut 6 000. Kuolleisuuskin on säilynyt vakiona, sillä vuosittain Helsingissä kuolee noin 5 100 henkeä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut