Palvelut: Tekniikka kiehtoo Veikko Tiaista, joka on huoltanut konttorikoneita kymmeniä vuosia. Tätä nykyä tyypillinen asiakas tuo mukanaan ompelukoneen.
– En minä mitään ruokatuntia pidä, ne on nykyajan juttuja, huudahtaa Veikko Tiainen, ”reilut seitsemänkymmentä” lankapuhelimeensa, kun toimittaja soittaa ja kysäisee sopivaa haastatteluaikaa.
”Täällä Alppilan Kengän vieressä” Porvoonkadulla mies on pitänyt Konttorikonehuolto Tiaista kolmisenkymmentä vuotta ja yrityksensä hän perusti jo 1960-luvulla.
Tiainen on alallaan harvinaisuus: hän korjaa vanhoja kirjoituskoneita, hiukan uudempia elektronisia kirjoituskoneita, vanhoja laskimia sekä nykyään eniten ompelukoneita ja saumureita.
– Ota kuva tuosta, se on vanha Continental, hän usuttaa valokuvaajaa kohti kiiltävänäppäimistä mustaa kirjoituskonetta.
– Ei niitä ole enää missään, tai no Saksassa voi olla, mutta ei Suomessa. Se on 1930-luvulla tehty, silloin kun Adolf-setä oli vallassa, vai olisikohan ollut 1929, Tiainen pohtii valmistusvuotta.
Suvun perintöharvinaisuus on tuotu korjattavaksi Alppilaan, jonka jälkeen se palaa Tiaisen muistin mukaan jonnekin Itä-Suomeen. Tiainen kertoo vaihtaneensa koneeseen nauhan, jonka tilasi Unkarista.
Minuun se ei ole onneksi iskenyt, vaan olen pysynyt koko ajan terveenä.
– Se toimi ja kirjoittaa, nämä kestää, hän kehaisee.
– Toisin kuin nuo uudet, 900 eurolla joku Vietnamissa tehty, Tiainen vaihtaa puheenaiheen ompelukoneisiin.
– Sen minulle yksi asiakas toi ja oli niin kiukuissaan, kun housunlahkeita piti ruveta uudella koneella ompelemaan ja heti hajosi. No, minä sen sitten korjasin, Tiainen toteaa.
Tiaisen mukaan kirjoituskoneita tuodaan edelleen korjattavaksi kymmenisen kappaletta kuukaudessa eri puolilta Suomea. Vaikka moni kone on nykyisin lähinnä näyttelyesine tai kodin koriste, ne halutaan pitää toimintakunnossa.
Tiainen sanoo, ettei ole harkinnut liikkeensä lopettamista.
– Harrastushan tämä minulle on. Aleksis Kiven kadulla asun, niin siitä on lyhyt matka. Mitä sitä muutakaan tekisi.
– Olen leskimies. Vaimo kuoli jo 35-vuotiaana, siitä on vuosikausia aikaa. Hän oli sairaanhoitoalalla, Tiainen kertoo.
Hän sanoo aina pitäneensä tekniikasta, jonka vuoksi yritystoimintakin keskittyi koneiden korjaamiseen. Tiainen on opiskellut Itä-Saksassa.
– DRR:ssä, josta sanottiin, että on hieno demokratia, vaikka ei se tainnut olla. En harrasta politiikkaa, mutta hyvän koulutuksen minä sieltä sain ja olen vieraillutkin Saksassa monta kertaa. Naumannilta sain koulutuksen heidän ompelukoneidensa korjaamiseen, Tiainen selostaa.
Tiaisen myymälä–työhuone pursuaa tavaraa lattiasta kattoon aina vanhoista kapsäkeistä ompelukoneisiin, kirjoituskoneisiin, johtoihin, pikkutilpehööriin... Osa koneista on lähdössä takaisin asiakkaille, mutta Tiainen myös myy kunnostamiaan vanhoja ompelukoneita.
Lisäksi kaikella tavaralla on tärkeä tehtävä:
– Varaosia pitää olla. Niitä ei monesti saa mistään. Jos ei saa, niin teen. Talossa on alkanut remontti ja piti hyllyt ja yksi seinä purkaa, siksi täällä on niin sekaista, hän selittää.
Tiainen pyörittää liikettään yksin. Hän kertoo, että apuakin oli. Oli sähköinsinööri, joka korjasi moottoreita.
– Mutta hän kuoli kaksi viikkoa sitten koronaan ja hän oli 16 vuotta nuorempi kuin minä. On se paha bakteeri, päivittelee Tiainen tarkoittaen koronavirusta.
– Minuun se ei ole onneksi iskenyt, vaan olen pysynyt koko ajan terveenä.
Asiakkaitakin käy välillä jonoksi asti.
– Kyllä niitä tulee ja menee koko ajan. Afrikkalaiset ompelevat paljon vaatteita itse, niin he käyvät korjauttamassa ompelukoneita. Hirveän kivoja asiakkaita täällä käy.
Mutta onko työlle enää jatkajaa, kun Tiainen joskus lopettaa?
– Ei ole, minä taidan olla se viimeinen. Siihen se jää. Näiden korjaaminen vaatii paljon teknistä kokemusta, Tiainen sanoo myymälänsä lukuisista erimerkkisistä kirjoituskoneista.
Ainoa miinus yritystoiminnassa ovat huijauslaskuja lähettäneet rikolliset, jotka iskivät myös toiseen saman kadun yritykseen.
– Yritettiin poliisin kanssa selvittää asiaa, niin sanoivat, että hoitakaa keskenänne, hän mainitsee.
Lankapuhelimeen laskuhuijarit eivät onneksi soita.
