Koskelan joulukuussa tapahtunut 16-vuotiaan pojan murha on edennyt syyteharkintaan. Teosta epäillään kolmea 16-vuotiasta poikaa. Helsingin poliisi tiedotti tapauksesta viimeisen kerran keskiviikkona. Syytteen nostamisen määräpäivä on 5. helmikuuta.
Tutkinnan edetessä tapauksesta on paljastunut yhä synkempiä piirteitä. Taustalla oli uhrin pitkäkestoinen kiusaaminen ja häntä oli myös pahoinpidelty Koskelan sairaala-alueella, jossa murhakin tapahtui, kolmena edeltävänä perjantaina marraskuussa.
Tapaus on raakuudessaan niin järkyttävä ja poikkeuksellinen, että Helsingin poliisin nuorisoryhmän johtaja, ylikomisario Marko Forss vertaa sitä jopa Vilja Eerikan surmaan vuonna 2012.
Tekijöiden motiivina on poliisin mukaan ollut rangaistus uhrin toiminnasta tai väitetystä toiminnasta.
– Tekoja voidaan pitää sadistisina, ja ne on tehty puolustuskyvyttömän uhrin kustannuksella. Tapahtumiin liittyy useita nöyryyttäviä elementtejä.
Forss kertoo Helsingin Uutisille, että kaikki kolme epäiltyä tekijää ovat edelleen vangittuina.
Murhana tapausta on tutkittu muun muassa suunnitelmallisuuden ja tekotavan perusteella. Väkivalta murhailtana on jatkunut poliisin tietojen mukaan noin 3–4 tunnin ajan eri muodoissaan.
– Kaikkien epäillään kohdistaneen väkivaltaa uhriin, minkä lisäksi väkivaltaa ja nöyryyttäviä tekoja on kuvattu sekä lähetelty epäiltyjen kesken Snapchatissa.
Kaksi murhasta epäiltyä on väittänyt, että kolmas epäilty kohdisti väkivaltaa myös heihin, minkä takia asiassa on selvitetty kahta pahoinpitelyä.
Poliisi epäilee kuitenkin murhan tehdyksi yksissä tuumin. Epäillyt ovat lähteneet paikalta pois yhdessä ja myös keskustelleet seuraavina päivinä ennen kiinniottoja.
Jotain tutkinnan ja tapauksen laajuudesta kertoo se, että Forss sanoo toimittaneensa eteenpäin tuhat sivua esitutkintamateriaalia.
Esitutkinnassa selvisi myös, että murhasta epäillyt sekä neljäs henkilö ryöstivät uhrin Itä-Pasilassa 14. elokuuta. Kaksi uhrin tuntemaa poikaa suostutteli uhri myymään ”feikkihuumeita” kahdelle muulle pojalle, joiden kanssa oli etukäteen sovittu uhrin ryöstämisestä. Uhrilta vietiin omaisuutta ja vähäinen määrä rahaa.
Marko Forss kertoo Helsingin Uutisille, että kyseisestä ryöstöstä tehtiin rikosilmoitus noin kuukautta myöhemmin. Silloin ei ollut enää käytettävissä valvontakameroiden kuvaa, ja uhrin kuvailut tekijöistä eivät auttaneet pääsemään epäiltyjen jäljille.
– Tapaus jäi niin sanotusti pimeäksi.
Tämä selittää sitä, että kun 16-vuotiaan murha tapahtui 4. joulukuuta, poliisi kertoi tapauksen paljastuttua, etteivät epäillyt nuoret ole entuudestaan poliisin tuttuja.
Murhan uhriksi joutunut 16-vuotias asui lastensuojelulaitoksessa. Laitoksen osalta ole epäilty mitään laiminlyöntejä tapauksessa.
Nuorelta oli kyllä kysytty hänen perjantai-iltoina saamistaan vammoista, mutta hän oli Forssin mukaan selittänyt niitä esimerkiksi kaatumisella. Pahoinpitelyt eivät tulleet aikuisten tietoon.
Koskelan murhan yhteydessä poliisi myös peräänkuuluttii harvinaisen selväsanaisesti laajaa yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten tilanteesta Suomessa.
Marko Forss sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että lastensuojelusta on käyty keskustelua sekä mediassa että sosiaalisessa mediassa.
Silti hän perää konkreettisia toimia. Lastensuojelun roolia, resursseja ja toimivaltaa tulisi tarkastella.
– Meidän pitää pystyä parempaan, Forss kiteyttää.
Vaikka kaikki nuoret eivät ole lastensuojelun asiakkaita ja kaikkia nuorten rikoksia ei voida estää, silti jo esimerkiksi hatkaan lähtevien eli laitoksesta karkaavien nuorten määrän puolittaminen auttaisi.
– Helsingissä on noin 800 niin sanottua hatkahakua vuosittain, joissa on kyse noin 200 nuoresta. Jos sen määrän saisi edes puolitettua, niin se näkyisi meillä kentällä heti, Forss sanoo ja muistuttaa, että se näkyisi sekä rikosten uhrien että nuorten epäiltyjen määrän vähenemisenä.
Toinen asia mihin Forss pitkän kokemuksensa pohjalta satsaisi, olisi niin sanotut eho- eli erityisen huolenpidon jaksot. Näissä nuorten liikkumista voidaan rajoittaa selvästi ja pitempikestoisesti, esimerkiksi rikoskierteen katkaisemiseksi.
– Niihin on kuukausien jonot ja vaaditaan eri tahojen lausuntoja. Siinä, kun niitä lausuntoja värkkäillään, nuori voi joutua jo vangituksi rikoksista, Forss havainnollistaa.
