"Nuorten karkailu on ilmiö, mitä ei missään tapauksessa pitäisi olla" – Apulaispormestari Sanna Vesikansan mukaan Helsinki parantaa lastensuojelua konkreettisilla toimilla

Lastensuojelu: Erityisen huolenpidon jaksolla nuoren vakavasti vahingollinen käyttäytyminen pyritään pysäyttämään. Helsinki aikoo lisätä paikkoja ja toivoo niitä tulevan lisää myös valtion koulukoteihin.

Apulaispormestari Sanna Vesikansa toteaa, että tarvitaan myös syiden miettimistä sille, miksi nuoret lähtevät hatkareissuille lastensuojelulaitoksista. Arkistokuva. Johanna Erjonsalo
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Koskelan tragedian jälkeen Helsingin poliisi peräänkuulutti harvinaisen selväsanaisesti laajaa julkista keskustelua lastensuojelusta Suomessa ja heräämistä nuorten tilanteeseen.

Vakava rikollisuus on ollut kasvussa, vaikka kokonaisuudessaan nuorten tekemät rikokset ovat vuosikymmenen aikana vähentyneet. Esimerkiksi Helsingissä on tilastoitiin vuonna 2020 toistaiseksi selvittämättömästä syystä poikkeuksellisen suuri prosentuaalinen muutos alaikäisten määrässä, jotka olivat epäiltynä henkirikoksissa tai niiden yrityksissä.

Koskelan murhan 3 epäiltyä yhä vangittuina – esitutkinnassa paljastui uusia uhriin kohdistuneita rikosepäilyitä, kokenut poliisi kuvaa tekoja "sadistisiksi"

Koskelan jälkeen keskustelua onkin käyty. Mutta esimerkiksi erilaisten työryhmien perustaminen ei auta, ellei pohdintojen tuloksena tehdä konkreettisia toimia.

Ylikomisario Marko Forss on ottanut kantaa siihen, että muun muassa lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten ”hatkaamisen” eli karkaamisten vähentämisellä rikosten uhriksi joutuvia sekä myös rikoksia tekeviä nuoria olisi Helsingissä vähemmän.

Kun Viivi, 14, eli vaikeaa aikaa, apuun tuli ääni langan päässä – MLL:n lasten ja nuorten puhelin perustettiin Kannelmäessä 40 vuotta sitten: Puheluissa selvä muutos viime vuosina

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) myöntää, että nuorten karkailu on ilmiö, mitä ei pitäisi missään tapauksessa olla.

– Olemme Helsingistä esittäneet muutoksia lainsäädäntöön ja poliisin käytäntöihin, että kukaan nuori ei olisi kadoksissa pitkään. Ehdottomasti tarvitaan myös toimia sijaishuollon laitoksissa sekä kaikkien yhteisiä toimia ja miettimistä, miksi nuoret lähtevät.

Kiusaaminen ja väkivalta on pystyttävä tunnistamaan paremmin.

Vesikansan mukaan nuorilla on paljon mielenterveys- ja päihdeongelmia, joita on pystyttävä hoitamaan paremmin.

– Helsingissä lisäämme psykiatrista ja päihdehuollon osaamista lastenkoteihimme, koska tätä Hus ei ole riittävästi pystynyt meille tuottamaan.

– Vaikeasti oireilevien nuorten lisäksi on oltava huomio ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tuessa. Helsingissä on viime vuosina lisätty resursseja kynnyksettömiin palveluihin kuten nuorisoasemalle ja perustettu kaksi matalan kynnyksen mielenterveyspistettä Mieppiä. Kun keskusteluapua saa nopeasti, jo muutama kerta voi auttaa eivätkä ongelmat ehdi paisua, Vesikansa sanoo.

Helsingin Uutiset kertoi Myllypuron Mieppi-toiminnasta kesällä (HU 28.6.2020) ja viime syksystä palvelu on toiminut myös Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa.

Helsinki laajentaa matalan kynnyksen keskustelutukea – "Paras keino ehkäistä vakavampien mielenterveyden häiriöiden syntyä"

Lisäksi Sanna Vesikansa linjaa, että vaativan tason lastensuojelun ja erityisen huolenpidon paikkoja tarvitaan lisää.

Myös Marko Forss näkee kokemuksensa pohjalta, että erityisen huolenpidon jakso, jolloin nuoren menemisiä voidaan selkeästi rajoittaa, pitäisi tuoda paremmin saataville, sillä rikoskierre saattaa pahentua jonotusaikana sinne.

Eho-jaksolla keskeytetään nuoren vakavasti vahingollinen käyttäytyminen ja tukena on moniammatillinen työryhmä. Jakson pituus on 30 vuorokautta, tarpeen vaatiessa sitä voidaan pidentää 60 päivään.

– Helsinki on lisäämässä näitä omaan lastensuojeluun ja olisi todella tärkeää, että valtio lisäisi myös erityisen huolenpidon paikkoja valtion koulukoteihin, Vesikansa sanoo.

Helsinkiläispoikaa palloteltiin laitoksesta toiseen – nyt Denis, 17, kertoo kuinka hän muutti elämänsä suunnan

Olennaista on hänen mukaansa myös yhä tiivistää yhteistyötä koulujen, sote-palveluiden, nuorisotyön ja poliisin kesken.

– Lasten ja nuorten kohtaama kiusaaminen ja väkivalta on pystyttävä tunnistamaan paremmin, nopeammin ja kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien aikuisten on toimittava – tämä työ on Helsingissä jo käynnissä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut